Budjetti 2025: Aloitetaan miljardeja Saksalle!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Julkiset investoinnit Saksassa lisääntyvät vuosina 2025 ja 2026. Hallitus suunnittelee mittavia uudistuksia talouden edistämiseksi.

Budjetti 2025: Aloitetaan miljardeja Saksalle!

23.6.2025 Saksan julkinen talous on merkittävän muutoksen edessä. Tulevina vuosina 2025 ja 2026 uusi musta-punainen koalitio suunnittelee lisäävänsä merkittävästi budjettimenojaan tunnuslauseella ”Investoi, uudista, säästä”. Liittovaltion hallitus hyväksyy ensimmäisen virallisen esityksen liittovaltion budjetin hallituksen lukuista tiistaina. Tämän kehityksen seurauksena "rikkinäisten säästöjen" aikakauden pitäisi vihdoin päättyä.

Vuodelle 2025 federaation menot ovat yli 500 miljardia euroa, mikä on kasvua verrattuna 474 miljardiin euroon vuonna 2024. Vuodelle 2026 suunnitellaan jopa 520 miljardia euroa. Näiden kulujen rahoittamiseksi ennustetaan uutta velkaa noin 143 miljardia euroa, mikä vastaa noin 3,5 prosenttia talouden kokonaistuotannosta. Tästä uudesta velasta kulujen kattamiseen käytetään noin 82 miljardia euroa. Taloussuunnittelussa keskeisessä roolissa on myös kasvavat sotilaskulut, jotka sisältyvät jo budjettilukuihin.

Investoinnit infrastruktuuriin ja armeijaan

Yksi uuden hallituksen painopisteistä on julkisten investointien lisääminen. Niiden odotetaan kasvavan vuoden 2024 75 miljardista eurosta yli 115 miljardiin euroon vuonna 2025. Tavoitteena on edistää yksityisiä investointeja ja kannustaa yrityksiä lisäämään teknistä kehitystä. Merkittävä summa tässä suunnitelmassa on Ilmasto- ja muutosrahaston (KTF) 3,4 miljardin euron käyttö kaasun varastointimaksuun kaasun hintojen alentamiseksi. Siitä huolimatta huolenaiheena on riittävien varojen saatavuus ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, mitä Agora Energiewende -ajatushautomo kritisoi.

Vuoden 2025 budjetissa puolustukseen ja turvallisuuteen on suunniteltu noin 100 miljardia euroa, mikä on noin 20 prosenttia koko budjetista. Tavoitteena on jo nyt nostaa sotilasmenot 168 miljardiin euroon (n. 30 prosenttia budjetista) vuoteen 2029 mennessä. Näiden lisääntyneiden menojen rahoituksen varmistamiseksi hallitus voi turvautua uusiin lainoihin ja suunnittelee myös menojen leikkaamista erityisesti kehitysavun ja kansalaisrahojen osalta. Konkreettiset luvut kehitysavusta julkaistaan ​​lähiaikoina, mutta Venro-yhdistys vaatii vähintään 2,2 miljardia euroa humanitaariseen apuun ja 11,2 miljardia euroa taloudelliseen yhteistyöhön.

Krediitit ja haasteet

Liittohallituksella on kuitenkin myös suuria haasteita erityisesti puolustuksen ja infrastruktuurin aloilla. Velkajarrun löystymisen jälkeen maaliskuussa 2025 on tarjolla laajaa luottojoustavuutta. Näitä tulisi kuitenkin käyttää vain keskeisille alueille, kuten puolustukseen ja infrastruktuuriin. Tavoitteena on edelleen pitää valtiontalous vakaalla tasolla ja ottaa huomioon EU:n säännöt. Alijäämät tulisi vähentää tasolle, joka täyttää terveen julkisen talouden vaatimukset ja EU:n vaatimukset.

Bundesbank on ehdottanut velkajarrun uudistuksen jatkamista vakauden mukaisten luottorajojen asettamiseksi. Toistaiseksi velkajarrun luottorajasta on vapautettu puolustusmenot, jotka ylittävät 1 prosentin bruttokansantuotteesta. Budjetissa määrätään myös, että maat voivat budjetoida vuosittain lainoja 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta rakenteellisten alijäämien rahoittamiseen. Myös suunnittelu-, hyväksymisprosessien ja sopimusten tekemisen nopeuttamisen tarve korostuu.

Kaiken kaikkiaan Saksan julkinen talous on ratkaisevassa vaiheessa, ja painopisteenä ovat investoinnit ja tiukkojen rahoitussääntöjen noudattaminen. Tulevat budjettipäätökset ratkaisevat pitkälti sen, kuinka kestävä Saksan talous säilyy.