Investoinnit Saksaan: Klingbeil julkisti 500 miljardia euroa!

Investoinnit Saksaan: Klingbeil julkisti 500 miljardia euroa!

Varakansleri Lars Klingbeil esitteli 22. toukokuuta 2025 suunnitelmansa edistää yksityisiä investointeja Saksan infrastruktuuriin. Tavoitteena on voittaa haluttomuus investoida ja edistää kehitystä Saksassa. Tähän sisältyy jopa 500 miljardin euron velkarahoitettu ohjelma, jonka tavoitteena on muun muassa alentaa energian hintoja. Klingbeil on optimistinen, että kansainväliseen konfliktiin voidaan löytää ratkaisuja Yhdysvaltojen korkeampien tullien avulla. Hän korostaa tarvetta edistää neuvotteluja EU:n komission ja Yhdysvaltojen välillä. Tämä voi olla ratkaisevan tärkeää maailmanlaajuisten kauppasuhteiden vakauden kannalta.

Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel puolestaan ​​varoittaa mahdollisesta turbulenssista rahoitusmarkkinoilla. Hän puhuu mahdollisesta markkinoiden "sulamisesta", jota korkeammat tariffit voivat pahentaa. Nämä tullit voisivat rasittaa Saksan talouden lisäksi koko maailmantaloutta, mikä puolestaan ​​vaarantaisi maailmanlaajuisen vaurauden. G7-maat, joihin kuuluvat Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada ja Yhdysvallat, painottavat tällä hetkellä entistä enemmän turvallisuutta ja vakautta. Lisäksi G7-maiden tuki Ukrainalle korostuu. Kanadan valtiovarainministeri korostaa Klingbeilin roolia tärkeänä ääninä G7-ryhmässä.

Geopoliittiset haasteet ja infrastruktuuri

Geopoliittinen kehitys vuodesta 2016 lähtien on asettanut toimitusketjun turvallisuuden maailmanlaajuisen talouskeskustelun keskiöön. Suuret tapahtumat, mukaan lukien Trumpin hallinnot, Brexit, COVID-pandemia ja Ukrainan konflikti, ovat lisänneet valtioihin kohdistuvaa painetta organisoida kriittistä infrastruktuuriaan "globaaliksi keskukseksi". Lisääntyvä protektionismi pakottaa yritykset luomaan irtisanomisia toimitusketjuihinsa vastatakseen markkinahäiriöihin.

Infrastruktuuri-investointeja tarvitaan kipeästi USA:ssa, euroalueella ja Kiinassa. Yhdysvaltain hallitus pyrkii vastavuoroisen kaupan tavoitteeseen tasapainottaakseen kauppavajetta ja suunnittelee poistavansa kymmenen sääntöä jokaista uutta asetusta varten. Eri maiden työvoimakustannusten suuret erot vaikeuttavat kuitenkin tuotantolaitosten siirtämistä. Tariffien ennustettavuus on usein tärkeämpää kuin niiden koko. Yhdysvallat voi nousta ensisijaiseksi tuotantokapasiteetin sijaintipaikaksi, jos se luo houkuttelevan investointiympäristön.

Investoinnit tulevaisuuteen

Datakeskusten ja nesteytetyn maakaasun (LNG) kysynnän kasvaessa on tehtävä merkittäviä investointeja. Sijoittajien kiinnostus infrastruktuuriprojekteihin on lisääntymässä, erityisesti nykyisen protektionismin lisääntymisen aikana. Tämän tiedostaen Bidenin hallinto on hyväksynyt tällaisten investointien edistämiseksi lainsäädäntöä, kuten Inflation Reduction Act (IRA) ja Infrastructure Investment and Jobs Act (IIJA).

Euroopan tasolla EU suunnittelee investoivansa digitaaliseen infrastruktuuriin yhteensä 170 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä tavoitteenaan vähentää riippuvuutta globaaleista markkinoista. Mario Draghin raportissa vaaditaan eurooppalaisia ​​lisäinvestointeja, jotka ovat viisi prosenttia EU:n BKT:sta. Lisäksi puolijohdeteollisuudessa haetaan vastaavaa investointivolyymiä. Tämä tapahtuu mahdollisten eurooppalaisten tullien taustalla Yhdysvaltojen kauppavajeen vuoksi. Ne tulevat voimaan 4. maaliskuuta 2025 alkaen 25 prosentilla Kanadalle ja Meksikolle ja 10 prosentilla Kiinalle. Kanada ja Kiina odottavat jo vastatoimia.

Kaiken kaikkiaan on ratkaisevan tärkeää, että kansainväliset rahoitusmarkkinat osoittavat positiivisempaa asennetta maailmantalouden vakauttamiseksi, vaikka lyhyellä aikavälillä odotetaankin välttävän riskejä. Todennäköisyys, että näihin haasteisiin vastataan rakentavalla tavalla, voisi myös viime kädessä täydentää maailmanlaajuista investointivirtaa ja luoda kestävää infrastruktuuria tulevaisuutta varten.

ariva.de
lombardodier.com