Investoinnit fokuksessa: rahoituksen laajuus ja EU-haasteet!

Investoinnit fokuksessa: rahoituksen laajuus ja EU-haasteet!

Liittovaltion rahoituspaketti on yhä enemmän huomion kohteena, sillä ekonomistien kevään raportti antaa selkeän kuvan Saksan finanssipolitiikan tarpeista. Sen tulisi suunnata investointeihin ja kasvuun pitkän aikavälin kasvuvaikutusten saavuttamiseksi. Keskeisenä tavoitteena ei ole lykätä ydinbudjetista suunniteltuja investointeja, mikä edellyttää laajaa taloudellisten resurssien käyttöä. Tällä hetkellä on olemassa runsaasti mahdollisuuksia ristiinrahoitukselle jopa 1,2 % bruttokansantuotteesta (BKT), mikä vastaa jopa 50 miljardia euroa vuodessa, raportoi. TradingView.

Tässä yhteydessä tarkasteltiin myös vuonna 2009 käyttöön otettua velkajarrua. Tämä perustui enintään 0,5 prosentin rakenteelliseen alijäämään suhteessa BKT:hen, mutta maaliskuussa 2025 päätetyt muutokset avasivat Saksalle lisäluottorahoituskehyksen. Tämä on erityisen tärkeää, koska velkasuhteen odotetaan nousevan hieman 63 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä – kehitystä on tarkasteltava EU:n suuntaviivojen mukaisesti, jotka edellyttävät 0,5 prosenttiyksikön vuosittaista vähennystä. Kuten rahaliiton alussa, on olemassa vaara, että nämä vaatimukset ovat ristiriidassa Taloudellinen palvelu raportoitu.

Investoinnit ja puolustusmenot

Keskeinen kysymys on uudistetun perustuslain mukainen puolustusmenojen kynnys, joka on 1 % bruttokansantuotteesta. Tätä pidetään kuitenkin liian alhaisena, sillä aiemmin yli 1 % bruttokansantuotteesta käytettiin puolustukseen. Nykyisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi perusbudjettiin suositellaan vähintään 2 prosentin lakisääteistä vähimmäiskiintiötä puolustusmenoihin BKT:stä. Lisäksi infrastruktuurin ja ilmastonsuojelun erityisrahastolle olisi asetettava investointikiintiö, joka on vähintään 10 prosenttia perusbudjetista, tavoitteena nostaa se 12 prosenttiin.

Rahoituspaketin yhteensopivuus EU:n finanssisääntöjen kanssa on kuitenkin epävarmaa. Voimakasta keskittymistä investointeihin ja rakenneuudistuksiin pidetään välttämättömänä näiden sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi. Liian kuluttajalähtöiseen menopolitiikkaan liittyy riski velkasuhteen kasvusta ja EU:n vaatimusten rikkomisesta. Muuttuvan turvallisuustilanteen vuoksi Bundestag on vaatinut puolustusmenojen lisäämistä, vaikka tämä ei ole täysin katettu nykyisessä taloussuunnittelussa.

EU-säädösten aiheuttamia haasteita

Haasteena on edelleen se, että EU:n vaatimuksia, jotka edellyttävät velkasuhteen pienentämistä, ei ole helppo täyttää. Tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2028 mennessä edellyttäisi noin 25 miljardin euron tai sitä suuremman vuosittaisen talouskasvun konsolidointia. On myös tärkeää, että vakausneuvosto ei ole aiemmin valvonut riittävästi EU:n vaatimusten noudattamista. Tätä taustaa vasten budjetin periaatelakiin haetaan uutta sääntelyä budjetin seurannan parantamiseksi ja uuden luottokelpoisuuden varmistamiseksi EU:n vaatimusten mukaisesti.