Investointeja leikkausten sijaan: DGB vaatii kunnille impulsseja!

Investointeja leikkausten sijaan: DGB vaatii kunnille impulsseja!

Ottaen huomioon äskettäin julkaistu Veroarvio Stefan Körzell, DGB:n hallituksen jäsen, varoitti lähestyvästä leikkauksista. Kun liittovaltion, osavaltion ja paikallishallinnon verotulot olivat 941,6 miljardia euroa vuonna 2023, tuleville vuosille on luvassa synkät näkymät. Verrattuna toukokuun 2024 arvioon vuosien 2024-2028 verotulot ovat keskimäärin 11,6 miljardia euroa pienemmät. Tämä kehitys johtuu suurelta osin heikosta talouskasvusta ja pettymyksistä lipputuloista syyskuuhun 2024 asti.

Körzell vaatii uudelta liittohallitukselta kohdennettuja kasvuimpulssia vastustaakseen kireää taloustilannetta. Hän korostaa, että julkisten hankintojen määrä voi pahentaa kriisiä entisestään. DGB:n hallitus näkee 500 miljardin erikoisrahaston nopean käyttöönoton keskeisenä toimenpiteenä investointien kannustamiseksi ja pitkän aikavälin vakaan tulon varmistamiseksi.

Investointeja tulevaisuuteen

Tarvittavat investoinnit ovat välttämättömiä paitsi kriisin voittamiseksi, myös kuntien puutteellisen infrastruktuurin parantamiseksi. Körzell kertoo, että taloudellisia resursseja tarvitaan kipeästi sosiaaliasuntoihin, kouluihin, päiväkoteihin, uimahalliin ja nykyaikaisiin hallintoihin. Liittovaltion hallituksen on varmistettava, että erityisrahaston rahat saapuvat kuntiin nopeasti, jotta paikallistalouden taloudellinen elvytys saadaan aikaan.

Lisäksi osana Veroarvio reaalisen bruttokansantuotteen (BKT) odotetaan supistuvan 0,2 prosenttia vuonna 2023. Vuosille 2025 ja 2026 ennustetaan kuitenkin positiivista kehitystä ja kasvun odotetaan olevan 1,1 prosenttia ja 1,6 prosenttia. Liittohallitus odottaa yksityisen kulutuksen tukevan talouden dynaamisuutta huolimatta epävarmuudesta palkanmaksutulojen sekä yritys- ja sijoitustulojen heikentymisestä.

Kasvualoite ja budjetin suunnittelu

Valtiovarainministeri Christian Lindner korostaa talouskasvun kiireellisyyttä ja byrokratian vähentämistä verotulojen negatiivisten vaikutusten torjumiseksi. Kasvunäkymät on jo otettu huomioon makrotaloudellisissa oletuksissa, ja tulevaisuutta ajatellen odotetaan positiivisia impulsseja. Verokehityslakiesitys ei sisälly nykyiseen ennakkoarvioon, mutta budjettisuunnittelussa on varauduttu siihen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyiset veroarviot ovat haaste, jota ei voida sivuuttaa. Sekä Körzell että Lindner korostavat investointien ja kasvuimpulssien tarvetta kriisin taloudellisten seurausten lieventämiseksi. Tulevien kuukausien on näytettävä, pystyykö liittohallitus tekemään tarvittavan muutoksen kurssia voittamaan käynnissä olevat haasteet.