Investointihyökkäys: DGB vaatii selkeyttä työpaikoille ja infrastruktuurille

Investointihyökkäys: DGB vaatii selkeyttä työpaikoille ja infrastruktuurille

Keskustelu liittohallituksen tämänhetkisistä liittovaltion budjettia ja erityisrahastoa koskevista päätöksistä on kiihtynyt. DGB:n puheenjohtaja Yasmin Fahimi vaatii tässä yhteydessä rohkeaa signaalia investointien lisäämisestä ja hyvien työpaikkojen luomisesta. Erikoisrahaston tukea voidaan pitää tärkeänä askeleena, mutta kysymys on siitä, kuinka nopeasti nämä varat todella voidaan käyttää. Erinomaisen ja edullisen infrastruktuurin tarvetta sekä suunnitteluturvallisuutta pidetään välttämättömänä vallitsevasta kriisitilanteesta selviämiseksi.

Fahimi vetoaa yrityksiin panostamaan modernisointiin ja tulevaisuuteen suuntautuneisiin teknologioihin sen sijaan, että he painottaisivat työntekijöitään. Liittovaltio suunnittelee myös veroetuja kannustaakseen yrityksiä ottamaan käyttöön uusia teknologioita. Uusi sähkön hintapaketti voisi tuoda merkittävää helpotusta teollisuudelle, erityisesti teollisuudelle. Siitä huolimatta Fahimi suhtautuu kriittisesti suunniteltuihin avustustoimiin, koska ne eivät liity kannustimiin turvallisiin kohteisiin tai työehtosopimuksiin.

Erityisrahaston tausta ja suunnitelmat

Liittopäivien budjettivaliokunnan hyväksymä rahoituspaketti mahdollistaa yli biljoonan euron uuden lainanoton. Infrastruktuuriin ja ilmastonsuojeluun osoitetaan 500 miljardin euron erityinen rahasto. Nämä toimenpiteet vaativat vielä vasta valitun liittopäivien hyväksynnän, mikä on selvitettävä ennen tulevaa tiistain äänestystä. Myös velkajarrun heikkenemisestä on ilmoitettu mm. puolustusmenoihin, jotka on tarkoitus nostaa kolmeen prosenttiin BKT:sta vuonna 2025.

Erikoisrahaston kokonaiskoko sisältää myös 100 miljardia euroa, jotka on varattu erityisesti ilmasto- ja muutosrahastoon. Näistä kauaskantoisista toimenpiteistä huolimatta jotkut valtiovarainministerit, kuten Baden-Württembergin valtiovarainministerit, ilmaisevat huolensa vaikutuksista federalismiin. Oikeudellisia epävarmuustekijöitä liittyy myös toimeenpanon edellyttämään perustuslain muutokseen, joka vaatii vihreiden ääniä.

Taloudellisten seurausten kriittinen harkinta

Suunniteltujen veroetujen kautta tapahtuva rahoitus voi kuitenkin johtaa kuntien tulojen vähenemiseen, mikä voi vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun paikallisesti. Tämän välttämiseksi Fahimi vaatii pysyvää rakenneuudistusta kuntien rahoittamiseksi ja vanhan velkarahaston luomista. Lisäuudistuksia tarvitaan valtion talouden vastuullisen ja kestävän käsittelyn varmistamiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tilanne on monimutkainen: valtion on kiireesti toimittava järkevästi, jotta positiiviseen talouskehitykseen tarvittavat investoinnit voidaan varmistaa. Saksan tulevaisuus riippuu pitkälti oikeudenmukaisesta verojärjestelmästä, joka sisältää myös varallisuusveron ja perintöveron. Tämä on ainoa tapa luoda tarvittavat tulot ja investointimahdollisuudet.