Ilmastorahastot paineen alla: rahaa fossiilisiin hankkeisiin ilmastonsuojelun sijaan?

Ilmastorahastot paineen alla: rahaa fossiilisiin hankkeisiin ilmastonsuojelun sijaan?

Ilmasto- ja muutosrahasto (KTF) on tällä hetkellä ilmastonsuojeluhankkeiden rahoituksesta käytävän keskustelun keskipiste. Ekolog-sosiaalisen markkinatalousfoorumin (FÖS) Green Planet Energyn puolesta tekemä uusi lyhyt tutkimus osoittaa, että on olemassa riski, että KTF:ää käytetään fossiilisten hankkeiden ja halvan maakaasun rahoittamiseen. Tämä kehitys on suoraa seurausta heikoista myöntämiskriteereistä ja liittohallituksen huonosta suunnittelusta, kuten esim Aurinkoinen puoli raportoitu.

Tutkimuksessa analysoidaan infrastruktuurin ja ilmastoneutraaliuden erityisrahaston varojen käytön eri näkökohtia. Erityisesti korostetaan selkeiden arviointikriteerien tarvetta tehokkaalle ja ilmastoystävälliselle varojen käytölle. Toinen selvityksen keskeinen havainto on, että erityisrahaston vuosittaiset 10 miljardin euron lisärahat nähdään riittämättöminä tarvittaviin ilmastonsuojeluinvestointeihin.

Fossiilisten tukien aiheuttamat haasteet

Tutkimus jatkaa, että fossiilisten polttoaineiden tukia pidetään kalliina asuntolainana tuleville sukupolville, eikä niillä pitäisi olla sijaa ilmastorahastossa. Hankkeet, kuten kaasuvarastomaksun rahoitus, ovat ristiriidassa erityisrahaston ja KTF:n tavoitteiden kanssa. Lämpöpumppujen edistäminen puolestaan ​​nostetaan esiin positiivisena esimerkkinä tehokkaista ilmastonsuojelutoimista. Näillä tekniikoilla saavutetaan merkittäviä kasvihuonekaasusäästöjä rakennusalalla.

Vuonna 2023 lämpötekniikkainvestoinnit olivat 8,8 miljardia euroa, millä oli positiivinen vaikutus arvonluontiin (7,2 miljardia euroa) ja työllisyyteen (noin 108 000 kokoaikaista työpaikkaa). Sen sijaan uusien maakaasuvoimaloiden tukeminen luokitellaan ilmastopoliittisesti kielteiseksi, kun taas vetyvoimaloiden rahoitus katsotaan hyödylliseksi vain rajoitetusti, jos niitä käytetään vihreällä vedyllä.

Uusiutuva energia ratkaisuna

Uusiutuvaa energiaa, mukaan lukien tuuli-, aurinko- ja vesivoima, pidetään ympäristöystävällisenä vaihtoehtona ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tärkeä näkökohta on se, että CO2-päästöt on otettava huomioon koko elinkaaren ajalta tuotannosta kuljetukseen asennukseen ja huoltoon, esim. NatureOffice korosti.

Verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin uusiutuvalla energialla on alhaisemmat alkupään päästöt. Fossiiliset polttoaineet, kuten hiili, öljy ja kaasu, ovat tärkeimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat. Näitä ei esiinny vain palamisen aikana, vaan myös edellisissä vaiheissa - poiston, kuljetuksen ja lopuksi palamisen aikana. Esimerkiksi hiilivoimaloiden päästöt ovat noin 820 g CO2/kWh, kun taas maakaasun päästöt ovat noin 450 g CO2/kWh. Fossiiliset voimalaitokset tuottavat yhteensä 900–1 200 g CO2-ekvivalenttia kilowattituntia kohden.

Sen sijaan useille uusiutuville energialähteille on ominaista pienemmät elinkaaripäästöt:

Ilmasto- ja muutosrahaston tämänhetkiset haasteet osoittavat, että varojen selkeä ja johdonmukainen käyttö on tiukemmin sidottu ilmastonsuojelukriteereihin ja sitä tulisi arvioida säännöllisesti.