Ilmastonsuojelu kasvun moottorina: mahdollisuuksia taloudelle ja ympäristölle!

Ilmastonsuojelu kasvun moottorina: mahdollisuuksia taloudelle ja ympäristölle!

OECD ja UNDP esittelivät hiljattain Berliinissä pidetyssä konferenssissa uuden raportin, joka korostaa ilmastotoimien taloudellista kannattavuutta. Tutkimuksen tulosten mukaan korostetaan, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ainoastaan ​​edistä CO₂-päästöjen vähentämistä, vaan toimii myös talouskasvun moottorina. Ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet tulee nähdä mahdollisuuksina kestävään kehitykseen, varsinkin kun globaalit ilmastotavoitteet jäävät odotuksista ja CO₂-päästöt kasvavat edelleen. Vuonna 2024 havaittiin uusi korkea CO₂-päästö, mikä kuvaa tehokkaan ilmastopolitiikan kiireellisyyttä.

Vuodeksi 2025 Pariisin sopimuksen allekirjoittajavaltiot ovat velvollisia toimittamaan uudet ilmastosuunnitelmat (NDC). Toistaiseksi vain 22 osavaltiota 197 osavaltiosta on toimittanut nämä uudet suunnitelmat. Raportti ehdottaa, että kunnianhimoisemmat NDC:t voisivat kasvattaa maailmanlaajuista BKT:tä noin 60 prosenttia vuosina 2022–2040. Pitkällä aikavälillä BKT:n ennustetaan kasvavan 3 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja jopa 13 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Sitä vastoin epäröiminen ilmastopolitiikan suhteen voisi laskea maailmanlaajuista BKT:tä 0,75 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun taas äärimmäiset sääilmiöt Euroopassa voivat aiheuttaa 2,3 prosentin vuotuisen laskun vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastonmuutos ja taloudelliset haasteet

Raportit varoittavat niin sanottujen ilmaston käännepisteiden, kuten jäätiköiden sulamisen, uhkaamista taloudellisista vahingoista. Tämä kehitys on otettava vakavasti tulevien vahinkojen välttämiseksi. OECD:n pääsihteeri korostaa, että kasvu- ja ilmastotavoitteet sopivat yhteen. Vuoden 2025 NDC-syklin suositusten toteuttaminen edellyttää kuitenkin vahvaa poliittista sitoutumista, ilmasto- ja kehitystavoitteiden parempaa koordinointia sekä yksityisen sektorin osallistumista.

Ilmastonmuutoksen torjuntatoimien kiireellisyys on erittäin tärkeä myös Euroopan ilmastonsuojelupolitiikassa. Liittovaltion ympäristöviraston (UBA) tämänhetkisten raporttien mukaan EU:n tavoitteena on vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja edistää siihen sopeutumista. Kansainvälinen ilmastonsuojelupolitiikka, kuten YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus tai Kioton pöytäkirja, ovat keskeisiä eurooppalaisten toimien ja strategisten päätösten kannalta.

Uusiutuva energia ja tulevaisuuden tavoitteet

Vuonna 2020 kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa olivat noin 3 miljoonaa kilotonnia CO₂-ekvivalenttia. Energiasektorin osuus päästöistä on 26 %, liikenteen 22 %, teollisuuden 22 %, rakennusten 13 % ja maatalouden 12 %. Vuonna 2020 EU ylitti ilmastotavoitteensa, jotka vaativat kasvihuonekaasujen 20 prosentin vähennystä vuoteen 1990 verrattuna. Tämän mahdollistivat ensisijaisesti koronapandemian vaikutukset, ja myös tavoitteet nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin ja lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla saavutettiin.

EU pyrkii 18.11.2018 julkaistulla pitkän tähtäimen strategiallaan ”Puhdas planeetta kaikille” saavuttamaan kasvihuonekaasujen nettopäästöt vuoteen 2050 mennessä. Strategia on keskeinen pilari Ursula von der Leyenin ohjelmassa ja joulukuussa 2019 hyväksytyssä European Green Dealissa. Heinäkuussa 2021 hyväksyttiin EU:n ilmastolaki, joka luo oikeusperustan kasvihuonekaasuneutraaliudelle vuoteen 2050 mennessä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ilmastonsuojelu on ratkaisevan tärkeää paitsi ympäristön myös talouden kannalta. On edelleen ratkaisevan tärkeää, että kaikki valtiot tekevät osansa tehokkaan ilmastopolitiikan toteuttamiseksi sekä taloudellisten että ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Toistuva ja sitoutunut poliittinen toiminta on välttämätöntä kestävän tulevaisuuden takaamiseksi.