Kuntatalous vaarassa: joka toinen kunta jää jälkeen!

Kuntatalous vaarassa: joka toinen kunta jää jälkeen!

Kaupunkien ja kuntien taloudelliset olosuhteet ovat kireät. Vaikka hallitusohjelma lisää resursseja lisäverojen kautta, ne eivät riitä pysäyttämään paikallisen rahoituksen joustavuuden rakenteellista heikkenemistä. Ennusteet osoittavat, että vuoteen 2025 mennessä lähes joka toista yhteisöä voidaan pitää eroavana yhteisönä, mikä on huolestuttava trendi kommunal.at.

Keskeinen ongelma on kuntien kasvava yhteisrahoitusvelvoite erityisesti sosiaalialalla ja sairaaloissa. Nämä taloudelliset rasitteet kasvavat maksujen kautta niin, että vuoteen 2028 mennessä jokaisesta eurosta yhteisestä veropotista jää kaupungeille ja kunnille vain 40 senttiä. Vuonna 2019 se oli yli 50 senttiä. Tämä kehitys heikentää taloudellista riippumattomuutta ja siten kykyä rahoittaa kunnallisia yleishyödyllisiä palveluja.

Julkiset palvelut ja elämänlaatu

Kunnallisilla yleishyödyllisillä palveluilla on keskeinen rooli elämänlaadussa ja kaupunkien ja yhteisöjen kehityksessä. Työtehtäviin kuuluvat koulutus, kulttuuri, infrastruktuuri ja vapaa-ajan toiminta. Erityisesti näiden alueiden vaatimukset ja kulut ovat lisääntyneet viime vuosina, kun taas rahoitusmahdollisuudet ovat olleet pandemian vuoksi rajalliset. Julkisiin palveluihin kuuluvat muun muassa lastenhoito, alakoulut, kunnalliset tiet ja vesihuolto awblog.at.

Maksuilla rahoittamattomien alueiden menot olivat 4,8 miljardia euroa vuonna 2018, kun taas eri alueiden suuri riippuvuus verotuloista on selvä. 65 prosenttia infrastruktuurin ja joukkoliikenteen menoista on katettava verotuloilla. Koronakriisi johti tulojen osuuden laskuun 9 % vuonna 2020, mikä rajoitti entisestään kuntien taloudellista joustavuutta.

Tarvitaan toimia ja uudistuksia

Uudistuksen tarve on kiireellinen. Pormestari Matthias Stadler vaatii rakenteellisia muutoksia kuntatalouden kestävän turvaamiseksi. Henkilöstösäästöt voisivat teoriassa auttaa, mutta niitä on vaikea toteuttaa käytännössä, sillä tarve esimerkiksi lastenhoidossa ja kouluissa kasvaa samaan aikaan. Vuosittaisten henkilöstökulujen vähennys prosentilla merkitsisi noin 850 työpaikan poistamista vuosittain.

Julkisten palvelujen ylläpitämiseksi liittovaltion ja osavaltioiden hallitusten on luotava sopivat puitteet. Tarvitaan määrätietoisia uudistusaskeleita kunnallisten palvelujen toteuttamiseksi ilman avohakkuita. Investoinnit tulevaisuuden kestäviin hankkeisiin on asetettava etusijalle, sillä säästöt näillä alueilla johtaisivat elämänlaadun heikkenemiseen pitkällä aikavälillä.

Kaupunkien liiton pääsihteeri Thomas Weninger korostaa tarvetta tarjota kaupungeille tarvittavat resurssit. Ennustettu investointivaje 1,0-1,2 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2024 asti osoittaa, kuinka kipeästi ongelmat ovat. Kunnallisten palvelujen rahoituksen puute voi entisestään lisätä tulevien vuosien haasteita.

Johtopäätös: Ilman asianmukaisia ​​taloudellisia resursseja ja kauaskantoisia uudistuksia kaupunkien ja kuntien on yhä vaikeampaa ylläpitää elämänlaatua. Kuitenkin 80 % väestön tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin osoittaa, kuinka tärkeitä toimivat julkiset palvelut ovat.