Hädässä olevat kunnat: 25 miljardia euroa puuttuu – huippukokouksen pitäisi auttaa!

Hädässä olevat kunnat: 25 miljardia euroa puuttuu – huippukokouksen pitäisi auttaa!

Saksan kuntien taloudelliset vaikeudet ovat vakavia ja edellyttävät kiireellisiä toimia. äänekäs ZDF tänään Monilla paikkakunnilla on suuria ongelmia kulujensa kattamisessa, ja ne kamppailevat noin 25 miljardin euron investointiruuhkan kanssa valtakunnallisesti. Tämä taloudellinen hätä on liittovaltion huippukokouksen keskipiste, johon myös liittokansleri Friedrich Merz osallistuu.

Liittohallitus suunnittelee muun muassa parantavansa koneita, laitteita ja sähköautoja valmistavien yritysten veropoistovaihtoehtoja. Tästä voisi olla hyötyä myös kunnille pitkällä aikavälillä. Valtiot vaativat kuitenkin verotappioista asianmukaista korvausta nykyisellä helpotuspaketilla, sillä kuntien taloudellinen tilanne on ollut kireä jo vuosia. Muun muassa piirit, kuten 153 miljoonalla eurolla alirahoitettu Rheingau-Taunuksen piiri, haastavat liittovaltion perustuslakituomioistuimen oikeuteen tästä kurjuudesta.

Kritiikkiä alirahoituksesta

Kuntien kustannuspaineita lisäävät lailliset vaatimukset, kuten liittovaltion osallistumislaki, joka lisää sosiaalietuuksia. Tämän seurauksena monet yhteisöt, kuten Rheingau-Taunuksen alueella, tuntevat olevansa yksin jätetty. CDU:n piirin ylläpitäjä Sandro Zehner arvostelee tilannetta jyrkästi ja vaatii suurempaa tukea liittovaltion ja osavaltioiden hallituksilta. Myös Saksan piiriliitto kiinnittää huomiota lisäavun tarpeeseen.

Vuodesta 2026 alkaen sovellettavan maksuttoman kokopäivähoidon oikeuden taloudellinen vaikutus on erityisen haastava. Schwerten Äskulap-alakoulun rehtori Kirsten Jochim-Thomas raportoi tilan puutteesta ja taloudellisista pullonkauloista. Kunnalla on käytettävissään vain 80 000 euroa uuden koulurakennuksen varustamiseen.

Liittovaltion taloudellinen tuki

Kuntien kireästä taloustilanteesta huolimatta liittovaltion valtiovarainministeriö osoittaa äskettäin julkaistussa katsauksessaan, että liittohallitus tarjoaa erilaisia ​​taloudellisia tukitapoja. Tämä sisältää taloudellisen tuen, rahaetuuslakeihin osallistumisen ja tärkeiden kunnallisten tehtävien kustannusvastuun. Vuodesta 2018 lähtien kunnat ovat saaneet 5 miljardia euroa vuosittain taloudellisen vahvuutensa vahvistamiseen, mikä tarkoittaa merkittävää tuen lisäystä kriisivuosien jälkeen.

Liittovaltion budjetissa vuodelle 2024 perusturvaan on suunniteltu yhteensä 10,9 miljardia euroa. Lisäksi liittovaltion osuus on 70 prosenttia taloudellisesti heikkojen kuntien majoituskustannuksista, mikä on tärkeä tuki varsinkin hätätilanteissa. Vuodesta 2025 lähtien joukkoliikenteen tuki nostetaan 2 miljardiin euroon vuodessa.

Liittohallituksen monipuoliset tukitarjoukset on kuitenkin asetettava laajempaan kontekstiin. Liittovaltion hallitus kantaa täyden vastuun apua tarvitsevien turvapaikanhakijoiden elinkustannuksista ja tukee osavaltioita digitaalisten hallintopalvelujen alalla. Tämä merkittävä taloudellinen tuki on tärkeä askel kuntien kohtaamiin haasteisiin vastaamisessa, mutta jää nähtäväksi, riittääkö se umpeen kuntien rahoitustarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien välisen kuilun.