Kiista vuoden 2025 talousarvioesityksestä: ennätysinvestointeja ja kritiikkiä!

Kiista vuoden 2025 talousarvioesityksestä: ennätysinvestointeja ja kritiikkiä!

Valtiovarainministeri Lars Klingbeil (SPD) esitteli tänään liittopäivissä vuoden 2025 talousarvioesityksen ja vuoden 2029 rahoitussuunnitelman. Keskustelu budjetista lupaa jo olla kiistanalainen. Painopiste on erityisesti suunniteltu sähköveron kevennys, joka on koalitiossa erittäin kiistanalainen. Vihreät ovat syyttäneet ministeriä "budjettitemppujen" käyttämisestä miljardien arvoiseen erityisrahastoon uuden velan oikeuttamiseksi.

Vuoden 2025 budjettiin sisältyy suunniteltuja menoja 503 miljardia euroa, mikä on 6,1 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen suuri osuus, 81,8 miljardia euroa, on tarkoitus rahoittaa uudella velalla, mikä on yli kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Yhdessä yli 60 miljardin euron velkarahoitettujen erityisrahastojen kanssa käy selväksi, että liittohallitus luottaa intensiiviseen lainanottoon.

Pääkohdat ja investointihankkeet

Työ- ja sosiaaliministeriön budjetti on yli 190 miljardilla eurolla uuden budjetin suurin kohta. Liittohallitus suunnittelee myös ennätysinvestointeja, yli 115 miljardia euroa vuodelle 2025, mikä on 55 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Nämä investoinnit on tarkoitettu erityisesti Bundeswehriin, rautateiden peruskorjaukseen sekä kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin ja sosiaaliasuntoihin. Vuoteen 2029 mennessä liittovaltion vuosittaisten investointien odotetaan kasvavan lähes 120 miljardiin euroon.

Erikoisrahasto mahdollistaa 500 miljardin euron lisämenojen 12 vuoden aikana, josta 100 miljardia euroa virtaa valtioille ja ilmasto- ja muutosrahastoon (KTF). Nämä varat ovat välttämättömiä suunniteltujen rakenneuudistusten kannalta investointien edistämiseksi ja byrokratian vähentämiseksi.

Rahoitusvaikeudet ja budjetin vakauttaminen

Suurista menoista huolimatta hallitus suunnittelee myös säästöjä. Tärkeä tavoite on budjetin vakauttaminen, johon sisältyy myös henkilöstö- ja hallintokulujen säästöjä. On kuitenkin selvää, että rahoitusvajeet kasvavat arviolta 144 miljardiin euroon vuosina 2027–2029. Se on erityisen tärkeä budjettihallintokeskustelussa.

Toinen kiistanaihe on päätös olla alentamatta sähköveroa kaikille, vaan vain teollisuudelle. Koalitiosopimuksessa ilmoitettiin sähköveron alennuksesta kaikille, mutta tämä oli rahoituksen varassa. On myös epäselvää, milloin nämä toimenpiteet voidaan todella toteuttaa. CSU:n pomo Markus Söder nimesi 1.1.2027 mahdolliseksi sähköveron laajan alennuksen päivämääräksi.

Hallituksen suunnitelmat eivät näytä pelkästään liittopäivien haasteita, vaan myös tasapainoa tuleviin hankkeisiin tehtävien investointien ja vakaan budjetin säilyttämisen välillä. Bundestag hyväksyy talousarvioesityksen syyskuun 2025 puolivälissä.

Tarkemmat tiedot kuluista ja tuloista vuoteen 2029 asti, katso tiedot Švaabi ja liittovaltion valtiovarainministeriö.