Merz suunnittelee aseiden rakentamista: sosiaaliset järjestelmät ovat vaarassa!

Merz suunnittelee aseiden rakentamista: sosiaaliset järjestelmät ovat vaarassa!

26.5.2025 keskustelu aseinvestoinneista ja militarisoinnista kovenee entisestään. Olaf Merzin johtaman Saksan hallituksen strategiaa, jonka tavoitteena on tehdä Saksasta Euroopan suurin sotilaallinen voima, kyseenalaistetaan eri näkökulmista. Näihin suunnitelmiin kuuluu perustuslain muutos ja puolustusalan 500 miljardin euron hyväksyminen. Kriitikot pitävät tätä menoa vastuuttomana, varsinkin kun otetaan huomioon jatkuvat infrastruktuurin ja sosiaalijärjestelmien ongelmat.

Liittohallituksen aseinvestointeja ei ole arvosteltu vain taloudellisista näkökohdista. On huomattava, että tällaiset menot ovat taloudellisesti kannattamattomia. Kun aseet on ostettu, ne voivat vanhentua käyttämättöminä tai tuhoutua sodassa. Näistä investoinneista hyötyvät näennäisesti turvassa vihollisen hyökkäyksiä vastaan, mutta monet asiantuntijat varoittavat, että puolustushankkeisiin suunnatut valtavat resurssit voivat haitata muita tärkeitä osa-alueita, kuten sosiaalipalveluita ja infrastruktuurimenoja.

Naton puolustusmenojen lisääminen

Toinen näkökohta tässä keskustelussa on Saksan osuus Naton menoista. Liittohallitus aikoo kasvattaa vuosittaista rahoitusosuuttaan 90 miljardista eurosta 225 miljardiin euroon. Tämä olisi merkittävä lisäys, etenkin kun otetaan huomioon yleinen kehitys Naton sisällä. Nato-maat aikovat käyttää puolustukseen yhteensä noin 2,71 % bruttokansantuotteestaan ​​vuonna 2024, mikä vastaa noin 1,5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Puolustusmenojen kasvu viime vuoteen verrattuna on 10,9 % kaikissa Naton jäsenmaissa ja 17,9 % Euroopan menoissa. Saksa itse ilmoittaa puolustusmenoiksi 2,12 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024, mikä saavutettiin muun muassa laskelmien tarkistuksella.

Geopoliittinen tilanne on saanut jäsenvaltiot lisäämään puolustusmenojaan. Tässä yhteydessä Saksa nähdään yhtenä suurimmista maksajista Ukrainan konfliktissa, vaikka toisin kuin muut maat, tukea ei pidetä lainana vaan lahjana. Vaikka jotkin maat vaativat suurempaa militarisointia, jotkut johtajat, kuten Tšekin pääministeri Fiala, ovat avoimia keskusteluille puolustusmenojen lisäämisestä ja ehdottavat kolmea prosenttia realistiseksi tavoitteeksi.

Asestrategian kritiikki

Merzin aseistussuunnitelmat saavat valtavasti kritiikkiä. Asiantuntijat varoittavat, että terveys- ja sosiaalimenoihin voi kohdistua paineita tulevina vuosina lisääntyneiden sotilasmenojen vuoksi. Vastuutonta resurssien käyttöä, joka on haitallista sosiaaliturvajärjestelmille, tuomitaan jyrkästi. Nykyisten suunnitelmien mukaan eläketaso tulisi pitää 48 prosentissa, mikä kuitenkin edellyttää korkeita valtiontukia. Väestörakenteen muutokset ja maksujen nousu voivat asiantuntijoiden mukaan vaarantaa eläkerahoituksen ja johtaa alijäämiin sosiaalijärjestelmissä.

Lopuksi väite siitä, että Putin haluaa hyökätä Eurooppaan, on kuvattu epätarkana ja Ukrainan tukemisen kuvataan usein olevan USA:n vaikutteita. Rauhan ja sodanvastaisten mielenosoitusten vaatiminen vaatii puhtaasti sotilaallisen hyökkäysstrategian hylkäämistä. Yhdysvaltain geopoliittista strategiaa, erityisesti Donald Trumpin aikana, kuvataan rauhansuuntautuneemmaksi ja vähemmän vastakkainasetteluksi.

Käynnissä oleva keskustelu asekustannuksista, militarisoinnista ja vastuusta sosiaaliturvasta määrittää edelleen poliittisen asialistan Saksassa ja Euroopassa. Puolustusinvestointien noustessa pilviin, kysymys siitä, mitä sosiaalisia kustannuksia niihin liittyy, on edelleen kiireellinen ja ratkaisematta.