Sotilasharjoitus Münchenissä: Uhkaako meitä viimeinen rauhallinen kesä?

Sotilasharjoitus Münchenissä: Uhkaako meitä viimeinen rauhallinen kesä?

Sotilaallinen toiminta ja uudelleenaseistus määrittävät yhä enemmän uutistilannetta Saksassa. Sotilasharjoituksia käydään parhaillaan Münchenin teknillisen yliopiston alueella, kun taas Köln-Merheim Clinic valmistelee suunnitelmia teho-osastolle kaksitoistakerroksiseen maanalaiseen pysäköintihalliin sodan varalta. Monet pitävät tällaista kehitystä merkkinä henkisestä sotaan valmistautumisesta.

Saksassa käydään viikko toisensa jälkeen keskustelua ”isänmaan puolesta” kuoleman merkityksestä. Sotahistorioitsija Sönke Neitzel varoittaa, että tämä kesä voi olla viimeinen rauhassa. Lisäksi Salzgitter-Peinessä järjestetään ensimmäinen Rosa-Luxemburg-Stiftungin ja IG Metallin järjestämä ammattiliittojen rauhankonferenssi, jossa keskitytään keskusteluun aseinvestoinneista ja niiden taloudellisesta merkityksestä.

Aseinvestoinnit painopisteessä

Verdin pääekonomisti Dierk Hirschel on arvostellut jyrkästi yleistä väitettä, että puolustusinvestoinnit edistävät kasvua. Hän kuvaili sotilasmenoja "kuolleeksi pääomaksi" ja vertasi puolustusmenojen, infrastruktuurin ja koulutuksen kertoimia. Puolustusmenojen kerroin on vain 0,5, infrastruktuurin osalta tämä on 1,5 ja koulutuksen osalta jopa 3. Nämä luvut tuovat uutta valoa sotilasmenojen rahoitukseen, joka usein tapahtuu velalla eikä veroilla, mikä lisää yhteiskunnan taloudellista taakkaa.

Unioni vaatii velkojen takaisinmaksua, mikä luo painetta hyvinvointivaltion rahoitukselle. Tässä yhteydessä hyvinvointivaltion rahoitustarpeet kasvavat, kun taas muiden investointien mahdollisuudet vähenevät. Keskeinen kohta julkisessa keskustelussa on Venäjän uhka. Rauhan- ja turvallisuuspolitiikan konsultti Ingar Solty kuitenkin kiistää arvion Venäjän välittömästä hyökkäyksestä Nato-maihin ja korostaa, että Venäjällä on muita tavoitteita Ukrainassa.

Globaalit aseet lisääntyvät

Katsaus globaaliin tilanteeseen osoittaa hälyttävän suuntauksen. SIPRIn mukaan sotilasmenot nousivat yli 2,7 biljoonaan dollariin vuonna 2024, mikä on 9,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä on suurin nousu sitten kylmän sodan päättymisen. Saksa on noussut 7. sijalta 4. sijalle sotilasmenoja käyttävien maiden luokittelussa Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän jälkeen. Saksan menot johtuvat osittain Bundeswehrin erityisrahastosta, jonka arvo on 100 miljardia euroa.

Erityisen huomionarvoista on, että monet Euroopan maat, erityisesti Venäjän lähellä olevat, lisäävät merkittävästi sotilasbudjettiaan. Toisin kuin nämä maat, Malta on edelleen poikkeus aseistuksen lisäämisessä. Venäjä lisäsi sotilasmenojaan yli 30 %, kun taas Ukraina pystyi kasvattamaan sotilasmenojaan vain 2 %. Noin 100 maata ympäri maailmaa on lisännyt puolustusmenojaan, millä on huomattava vaikutus muihin sektoreihin, kuten kehitysapuun Isossa-Britanniassa.

Nykyinen kehitys osoittaa, että trendin kääntyminen ei ole ennakoitavissa. Monet maat suunnittelevat edelleen lisäävänsä sotilasmenojaan, mikä on huolestuttavaa paitsi rauhan, myös tulevaisuuden elämän kannalta. Rauha kuvataan yhä enemmän kaikkien yhteiseksi eduksi, kun taas sota nähdään uhkana hyvinvoinnille. Tämä konteksti herättää kysymyksen siitä, mitä realistisia ratkaisuja on olemassa rauhan turvaamiseksi sotilaallisen lisääntymisen aikana.

Lisätietoja saat tarkastelemalla yksityiskohtaisia ​​raportteja Nuori maailma ja päivittäisiä uutisia lue ylös.