Uusia kansalaisrahoja: Merz suunnittelee rajuja muutoksia työnvälitykseen!

Uusia kansalaisrahoja: Merz suunnittelee rajuja muutoksia työnvälitykseen!

Merzin hallituksella on kunnianhimoisia suunnitelmia kansalaisetuuksien saajien integroimiseksi työmarkkinoille nopeammin. Yksi keskeisistä toimenpiteistä on tiukentaa pakotteita työttömille, jotka eivät ota vastaan ​​työtarjouksia. Tämä tapahtuu kireän taloustilanteen taustalla, joka on johtanut kansalaisetuuksien saajien määrän kasvuun. Kansalaisten rahan menojen odotetaan kasvavan noin 5 miljardilla eurolla yhteensä noin 52 miljardiin euroon vuonna 2025 fr.de raportoitu.

Myös työvoimakeskusten rahoitusta lisätään merkittävästi, ja talousarvioesityksessä näihin tiloihin on varattu 9,35 miljardia euroa. Siitä huolimatta työhön integraatioon budjetoidaan 4,1 miljardia euroa - 50 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Hallintokulut kasvavat 200 miljoonalla eurolla yhteensä 5,25 miljardiin euroon, mikä kuvaa rahoituksen haastetta.

Vaatii jatkokoulutusta

Kansalaisetuuden saajista suurella osalla, noin kahdella kolmasosalla, ei ole ammattipätevyyttä. Nykyisessä työmarkkinatilanteessa, jossa haetaan ensisijaisesti ammattitaitoisia työntekijöitä, joilla on ammatillinen koulutus, monet niistä näkevät jatkokoulutusmahdollisuuksien tarpeen tulevaisuudennäkymiensä parantamiseksi. Erityisen kireä tilanne on Aachenin työvoimakeskuksessa: siellä yli 11 % väestöstä saa kansalaisetua, kun koko maassa keskimäärin yli 8 %. Työvoimakeskuksen työntekijä Tatjana Salomo arvostelee kielteistä käsitystä kansalaisetujen saajista yhteiskunnassa ja korostaa, että kaikki eivät ole työkykyisiä.

Keskustelua työharjoittelustrategioista johtavat myös asianosaiset itse. Vaikka Darian Nabo tukee vaatimusta kovempia sanktioita ja vaatii henkilökohtaista vastuuta, Michael Hupertz ilmaisee huolensa näiden toimenpiteiden mahdollisista seurauksista. Hänellä itsellään on työpaikka, ja hän voi pian päästä eroon yhdyskuntaeduista.

Haasteita ja ratkaisuja

Aachenin työvoimakeskuksen toimitusjohtaja Stefan Graaf toteaa, että työstä kieltäytyneitä on vain 2-4 % kansalaisetuuksien saajista. Määräaikojen noudattamatta jättäminen ja yhteistyöhalukkuus on kuitenkin joillekin edunsaajille ratkaisematon ongelma. Lisäksi työvoimatoimistot joutuvat maksamaan enemmän passiivisia etuuksia, joten näihin kuluihin odotetaan 42,6 miljardia euroa vuonna 2025.

Suunnitellut sijoittumista parantavat investoinnit sisältävät muun muassa 700 miljoonaa euroa työmarkkinoille osallistumista ja 450 miljoonaa euroa työhön liittyvää saksan kielen tukea. Vuodesta 2026 eteenpäin budjetin vuosittaista lisäystä suunnitellaan miljardilla eurolla, jotta voidaan vastata kansalaisetujen kasvaviin tarpeisiin.

Kaiken kaikkiaan Merzin hallituksen suunnitelmat eivät kuitenkaan ole kiistattomia. Työmarkkina- ja ammatillisen tutkimuslaitoksen johtaja Bernd Fitzenberger korostaa kireää taloustilannetta ja vähän koulutettujen kansalaisetujen saajien työtarjouksia. Nähtäväksi jää, tuovatko uudet toimenpiteet toivottuja tuloksia ja missä määrin kansalaisetua saavat hyötyvät suunnitelluista muutoksista tagesschau.de raportoitu.