Ennätysbudjetti 2025: miljardeja turvaan, velat kasvavat nopeasti!

Ennätysbudjetti 2025: miljardeja turvaan, velat kasvavat nopeasti!

Uusi liittovaltion hallitus, jota johtaa liittovaltion valtiovarainministeri Lars Klingbeil (SPD), esitteli 30. kesäkuuta 2025 kuluvan vuoden budjettiesityksen. Tämä luonnos tulee keskellä merkittäviä taloudellisia haasteita sen jälkeen, kun edellinen hallitus kaatui talousarvion valmistelussa. Liittovaltion hallitus on hyväksynyt luonnoksen, joka sisältää paitsi tunnusluvut vuodelle 2026 myös karkean rahoitussuunnitelman vuoteen 2029 asti. Erityisen huomionarvoista on hyväksytty laki infrastruktuuri- ja ilmastoneutraaliusrahaston perustamisesta.

Vuodelle 2025 suunnitellut menot ovat yhteensä 503 miljardia euroa. Kuluvan vuoden investointisumma koostuu:

• 62,7 Milliarden Euro im Kernhaushalt,
• 25,7 Milliarden Euro im Klima- und Transformationsfonds,
• 27,2 Milliarden Euro aus dem neuen Sondervermögen.

Uusi velka ja puolustusbudjetti

Uusi velka vuodelle 2025 on 81,8 miljardia euroa ja sen odotetaan nousevan 89,3 miljardiin euroon vuoteen 2026 mennessä. Turvallisuuspolitiikan puitteissa liittohallitus suunnittelee nostavansa puolustusbudjetin 62,4 miljardiin euroon vuodelle 2025, mikä vastaa yli 10 miljardin euron lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Nämä menot vastaavat 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) ja ovat osa pitkän aikavälin suunnitelmaa: vuoteen 2029 mennessä puolustusbudjetin odotetaan kasvavan 152,8 miljardiin euroon, mikä on kolme kertaa nykyistä budjettia korkeampi.

Tämä lisäys on välttämätön, jotta saavutetaan Naton uusi tavoite investoida viisi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen vuosittain vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden menot vapautetaan tulevaisuudessa velkajarrusta, mikä lisää mahdollisuuksia taloudellisille resursseille.

Poliittiset toimet ja finanssipoliittiset painopisteet

Hallitus on asettanut budjettiesityksessä kolme keskeistä finanssipoliittista painopistettä: investoinnit kasvuun ja turvallisuuteen, rakenneuudistukset kilpailukyvyn turvaamiseksi ja kansalaisten helpottamiseksi sekä selkeä budjetin vakauttaminen konkreettisin säästöin. Siitä huolimatta oppositiopuolueet ovat jo saaneet kritiikkiä. Vihreät arvostelevat ilmasto- ja muutosrahastosta rahoitettuja kaasutukia, kun taas vasemmisto arvostelee korkeita puolustusmenoja ja niiden kielteisiä vaikutuksia kuntiin.

Myös tulevien vuosien uudet velkaluvut ovat merkittäviä. Vuodelle 2026 uutta velkaa ennustetaan 89,3 miljardia euroa ja vuodelle 2027 87,5 miljardia euroa. Vuodesta 2028 eteenpäin nettoluotonoton odotetaan nousevan 115,7 miljardiin euroon, mikä johtuu ensisijaisesti Bundeswehrin erikoisrahaston päättymisestä. Nämä lainat yhdessä uuden infrastruktuurin ja ilmastonsuojelun erityisrahaston kanssa lisäävät edelleen maan velkataakkaa.

Hallitusluonnoksen lopullinen täytäntöönpano edellyttää Bundesratin ja Bundestagin hyväksyntää. Tulevat poliittiset keskustelut lupaavat olla jännittäviä, kun hallitus yrittää löytää tasapainon investointien, velan ja opposition oikeutettujen vaatimusten välillä.

Taloudellisille haasteille on ominaista korkokustannusten nousu, joista liittohallitus joutuu vastaamaan tulevina vuosina. Tulevien kuukausien kehitys on ratkaisevaa Saksan finanssipolitiikan pitkän aikavälin kestävyyden kannalta. Lisätietoja löytyy osoitteesta Viranomaisten peili ja Baijerin radio.