Vallankumous liittovaltion budjetissa: 500 miljardia turvallisuuteen ja ilmastoon!
Valtiovarainministeri Lars Klingbeil esittelee liittovaltion uuden budjetin vuodelle 2025, joka sisältää valtavia investointeja ja suunniteltuja velkoja Saksan modernisoimiseksi.
Vallankumous liittovaltion budjetissa: 500 miljardia turvallisuuteen ja ilmastoon!
Valtiovarainministeri Lars Klingbeil (SPD) esittelee 24.6.2025 mustanpunaisen liittouman ensimmäisen budjetin, jonka kokonaisvolyymi on noin 500 miljardia euroa. Tavoitteena on tehdä Saksasta nykyaikaisempi ja kilpailukykyisempi. Tälle budjetille on ominaista velkajarrun keventäminen, mikä mahdollistaa tietyn tason ylittävien turvamenojen rahoittamisen kokonaan velalla. Lisäksi otettiin käyttöön uusi lainarahoitteinen infrastruktuurin ja ilmaston erityisrahasto.
Tänä vuonna hallitus suunnittelee nostavansa yli 140 miljardia euroa uutta velkaa, mikä johtaa yhteensä noin 185 miljardin euron velkaantumiseen vuoteen 2029 mennessä. Saksan velkasuhde on tällä hetkellä noin 63 prosenttia bruttokansantuotteesta ja sen odotetaan nousevan yli 80 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Huolimatta kriittisistä äänistä, erityisesti vihreiltä, jotka eivät johda uusiin velkaantumiseen noin 5 miljardia euroa. arvioitu.
Suunnitellut investoinnit ja menot
Sijoitusten jakautuminen on monipuolinen:
- 22 Milliarden Euro fließen in die Bahn
- 4 Milliarden Euro werden in den sozialen Wohnungsbau und die Städtebauförderung investiert
- 4 Milliarden Euro sind für die Digitalisierung vorgesehen
- 25 Milliarden Euro stammen aus dem Klima- und Transformationsfonds
Erityisen huomionarvoisia ovat puolustusbudjetin merkittävät korotukset, joiden odotetaan nousevan 150 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä, jotta saavutetaan Naton tavoite 3,5 %:n taloudellisesta tuotosta ulkoiseen turvallisuuteen. Tämä edellyttää laajaa keskustelua erityisesti näiden varojen hyväksymisestä ja tarpeellisuudesta. Myös yhteisöveroa alennetaan asteittain vuodesta 2028 alkaen, mikä on yksi ensimmäisistä yritysten verohelpotuksista kahteen vuosikymmeneen.
Kritiikkiä ja ristiriitoja
Kokonaissuunnitelmista huolimatta kritisoidaan myös leikkauksia esimerkiksi kehitysavun alueella. Liittohallitus korostaa, että ministeriöiden lisämenopyynnöt hylättiin budjetin vakauttamisen edistämiseksi. Lisäksi liittohallituksen henkilöstömäärää on suunniteltu vähentämään, vaikka tämä ei ole vielä näkyvissä, koska uusia työntekijöitä on tehty.
Budjetin yhteydessä Saksan Bundestag käsitteli useita lakiehdotuksia perustuslain muuttamiseksi 13. maaliskuuta 2025. Erityisesti SPD:n ja CDU/CSU:n lakiehdotuksessa ehdotetaan, että puolustusmenot vapautetaan velkajarrusta tietyn tason yläpuolella ja perustettaisiin 500 miljardin euron erityisrahasto infrastruktuuri-investointeihin. Näitä ehdotuksia käsiteltiin osana vuoden alussa alkaneita liittovaltiovaalien jälkeisiä liittoumaneuvotteluja. AfD:n, Die Linken ja BSW:n kriitikot ilmaisivat huolensa näiden lakien vertailusta ja sisällöstä.
Toinen kiistanalainen seikka on vihreiden vaatimus määritellä selkeästi, miten erityisrahaston varat käytetään. Luonnoksella halutaan myös mahdollistaa 100 miljardin euron investointi maiden käyttöön. Peruslain muuttamiseen tarvitaan kuitenkin kahden kolmasosan enemmistö Bundestagissa ja Bundesratissa.
Vaikka koalitiokumppanit pitävät perustavanlaatuista turvallisuusarkkitehtuurimuutosta tarpeellisena, keskustelu rahoitussuunnittelusta ja rahoituksen käytöstä on edelleen jännittävää ja polarisoi poliittisia voimia Saksassa. Vastuusta näistä merkittävistä taloudellisista päätöksistä keskustellaan edelleen intensiivisesti, kun poliittiset ryhmät etsivät ratkaisuja sekä turvallisuuden että talouden haasteisiin vastaamiseksi.
Katso lisätietoja BR.de ja Bundestag.de.