Venäjä lähettää rintamalle 20 000 kansalaisuutta saavaa siirtolaista!

Venäjä lähettää rintamalle 20 000 kansalaisuutta saavaa siirtolaista!

Venäjän viranomaiset raportoivat noin 20 000 siirtolaisen värväyksestä, jotka lähetettiin sotaan Ukrainaa vastaan ​​kansalaisuuden saamisen jälkeen. Nämä tiedot ovat peräisin tutkintakomitean johtajalta Alexander Bastrykinilta, kuten hän kertoi valtion uutistoimisto Tassille. Asepalvelukseen ilmoittautui yhteensä 80 000 miestä, joista 20 000 pääsi rintamaan. Maahanmuuttajat tulevat pääasiassa Keski-Aasian maista, kuten Uzbekistanista, Tadžikistanista ja Kirgisiasta. Tämä kehitys osoittaa, että Venäjä on edelleen maahanmuuttajien kohde jopa yli 30 vuotta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.

Sotilastutkijat suorittavat ratsioita saadakseen äskettäin kansalaistetut miehet kiinni. Näiden ratsioiden tarkoituksena on löytää ne miehet, jotka eivät halua rekisteröityä armeijaan. Venäjän tilanne heijastuu pakkorekrytointina, joka koskettaa monia siirtolaisia.

Reaktiot rekrytointiin

Näitä rekrytointitoimenpiteitä ei suhtauduta kriittisesti vain Venäjällä itsessään. Tässä yhteydessä EU on määrännyt uusia pakotteita kahta Venäjällä asuvaa saksalaista bloggaajaa, Alina Lippia ja Thomas Röperiä, vastaan. Nämä toimenpiteet ovat seurausta Ukrainan sodasta levitetyn väärän tiedon levittämisestä. Pakotteisiin kuuluvat matkustusrajoitukset, varojen jäädyttäminen ja taloudellisten resurssien myöntämiskielto.

Liittovaltion ulkoministeri Johann Wadephul korosti strategisen kärsivällisyyden tarvetta ja Venäjän taloudellista painetta. Tämä liittyy Britannian asettamiin lisäpakotteisiin vastauksena Ukrainaan kohdistuneeseen drone-hyökkäykseen. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky sanoi, että Venäjä yrittää vain voittaa aikaa.

Kansainvälinen diplomatia

Osana diplomatiaa EU on ottanut käyttöön uuden pakotepaketin Venäjää vastaan. Tämä sisältää kiristämisen Shadow Fleettä vastaan. Puolustusministeri Boris Pistorius syytti Venäjää rauhanneuvottelujen hidastamisesta. Lisäksi EU:n ulkopoliittinen päällikkö Kaja Kallas vaati Yhdysvalloilta kovia toimia, jos tulitaukoa ei syntyisi.

Laajemmassa poliittisessa kontekstissa Venäjä vapautti kreikkalaisen öljytankkerin, joka oli aiemmin pidätetty Venäjän vesillä. Myös Euroopan ja Ukrainan johtajat järkyttyivät Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välisestä puhelusta. Trump ilmaisi, että Putin halusi lopettaa Ukrainan sodan ja näki mahdollisuuden rauhaan. Tämä keskustelu oli kolmas Trumpin virkaan astumisen jälkeen.

Ukrainan konfliktin tämänhetkinen kehitys korostaa monimutkaista geopoliittista tilannetta ja haasteita kansainväliselle yhteisölle, joka vaatii ratkaisua.