Velkajarru vaarassa: unionin ja SPD:n välinen kiista kärjistyy!

Velkajarru vaarassa: unionin ja SPD:n välinen kiista kärjistyy!

Nykyään Saksan velkasäännön uudistuksesta on tulossa keskeinen kysymys. Kuten FAZ kerrottiin, että tämä prosessi voi kärsiä samanlaisen kohtalon kuin liittovaltion perustuslakituomioistuimen viimeisimmät epäonnistuneet tuomareiden vaalit. Tämä poistettiin liittopäivien esityslistalta perjantaina, kun SPD:n ehdokas Frauke Brosius-Gersdorf kohtasi vastarintaa Union-ryhmässä.

Tämän poliittisen myllerryksen yhteydessä liittoneuvosto hyväksyi samanaikaisesti uuden verolain, joka helpottaa noin 46 miljardia euroa. Lisäksi valtiovarainministeri ja SPD:n puheenjohtaja Lars Klingbeil ajaa kiivaasti velkajarrun korjaamista. Hän hahmotteli jo sisäisessä kokouksessa uudistuksen jatkomenettelyä.

Investointitarpeet ja velkajarru

Keskeinen keskustelu koalitiossa koskee unionin huolia siitä, että velkajarrun uudistus voi johtaa uusiin velkamahdollisuuksiin. Unioni ja SPD ovat jo muuttaneet perustuslakia turvapolitiikan menojen ja 500 miljardin euron erityisvelkojen mahdollistamiseksi, kun taas valtiovarainministeriö suunnittelee yhteensä 850 miljardin euron lisävelkaa vuoteen 2029 mennessä. Kriitikot varoittavat, että Saksan velkataakka voi kasvaa 50 prosenttia alle viidessä vuodessa.

Infrastruktuurin tarkastelu osoittaa, että myös Saksan on selviydyttävä merkittävästä investointiruuhkasta. mukaan bpb Tämä vaikuttaa erityisesti liikenteen, koulutuksen, hiilidioksidipäästöjen vähentämisen, digitaalisen infrastruktuurin, terveydenhuollon, sisäisen turvallisuuden ja puolustuksen aloille. Infrastruktuurin nykyinen tila on hälyttävä: epätäsmälliset junat, suljetut sillat ja rappeutuneet koulut ovat vain osa kiireellisistä asioista.

Yleisön käsitys ja investointitarve

Ipsos Global Infrastructure Index osoittaa infrastruktuurin positiivisen arvion laskeneen merkittävästi vuoden 2016 54 prosentista vain 35 prosenttiin vuonna 2024. Arvioiden mukaan Saksa tarvitsee tulevina vuosina yhteensä 600 miljardia euroa lisäkustannuksia tarvittaviin infrastruktuuriinvestointeihin, mikä vastaa noin 60 miljardia euroa vuodessa. BDI arvioi, että seuraavan kymmenen vuoden aikana investoinneista tulee pulaa 400 miljardia euroa.

Suurimmat investoinnit ovat tarpeen liikenteen, koulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen aloilla. On kuitenkin huomattava, että nettoinvestoinnit Saksaan ovat vaihdelleet nollan tuntumassa 1990-luvulta lähtien. Kunnat, joiden osuus julkisista investoinneista on 41 prosenttia, raportoivat usein negatiivisista nettoinvestoinneista. Kuntien arvioitu investointiruuhka on 186 miljardia euroa, ja 73 prosenttia kunnista raportoi hallintorakennuksista.

Tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että koalitio pyrkii uudistuksiin sekä ratkaisemaan investointiruuhkaa että turvatakseen vaurauden Saksassa. Keskeisessä roolissa on tässä koalitiosopimuksen mukainen asiantuntijatoimikunta, jonka on määrä kehittää ehdotus velkajarrun uudistamiseksi vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämän valiokunnan kokoonpano herättää huolta, koska CDU/CSU:n, SPD:n ja pienempien parlamenttiryhmien edut risteytyvät.

Kaiken kaikkiaan jää nähtäväksi onnistuuko velkajarrun uudistus vai epäonnistuuko se CDU/CSU:n vastustuksen vuoksi, millä voi olla kauaskantoisia seurauksia Saksan tulevalle finanssipolitiikalle.