Erikoisomaisuus: Merz vaatii vapautta, mutta kaaoksen kritiikki kasvaa!

Erikoisomaisuus: Merz vaatii vapautta, mutta kaaoksen kritiikki kasvaa!

Saksan hallitus päätti keväällä 2025 500 miljardin euron erityisrahastosta, joka investoi puolustukseen ja infrastruktuuriin. Tämä päätös tehtiin osana peruslain muutosta. Erityiset muutokset toivat uusia vapauksia maille varojen käytössä. Ne eivät enää vaadi liittovaltion ennakkohyväksyntää, mikä on johtanut keskusteluun varojen käytön vastuusta ja valvonnasta. Kriitikot varoittavat koordinoimattomista yksittäisistä projekteista ja epäselvästä jakelusta.

CDU:n johtaja Friedrich Merz ilmaisi luottamusta kuntien saamiin uusiin vapauksiin ja korosti uuden velan tarvetta. Saksin pääministeri Michael Kretschmer ylisti uutta asetusta pääministerikonferenssissa 20.6.2025. Erityisen huomionarvoista on, että 100 miljardia euroa erityisrahastosta virtaa suoraan liittovaltioille, jotka voivat käyttää näitä varoja myös urheilutiloihin, kulttuurihankkeisiin, sisäiseen turvallisuuteen, vesihuoltoon ja asuntorakentamiseen.

Poliittiset reaktiot ja huolenaiheet

Uudet määräykset kohtasivat sekä hyväksyntää että vastustusta liittohallituksessa. Ralph Brinkhaus CDU:sta vaati hankkeiden systemaattista priorisointia todellisten tarpeiden täyttämiseksi. Samaan aikaan vihreän puolueen edustajat ilmaisivat huolensa. Vihreiden Sebastian Schäfer kritisoi, että erityisrahastoa käytettiin pääasiassa koalition turvaamiseen sen sijaan, että turvattaisiin maan tulevaisuus. Vihreät hyväksyivät myös perustuslain muutoksen ehdoksi, että se oli lisämenoa eikä olemassa olevien varojen uudelleenjakoa.

Erityisrahaston oikeudellinen kehys luotiin muuttamalla perustuslain 109, 115 ja 143 h artiklaa. Nämä muutokset mahdollistavat luottorahoitteiset investoinnit puolustukseen ja ilmastonsuojeluun velkajarrun ulkopuolella, mikä lisää liittohallituksen joustavuutta. Perustuslakimuutos sai Bundestagissa laajan enemmistön 512 puolesta ja 206 kansanedustajaa äänesti sitä vastaan. Uudistus sai hyväksynnän myös Bundesratissa, ja Baijeri ja muut liittovaltiot osallistuivat enemmistöön.

Peruslain muutoksen vaikutukset

Uusi investointipaketti liittyy siihen odotukseen, että rahastot on hyväksyttävä kahdentoista vuoden aikana ja että liittopäivien yksinkertaisella enemmistöllä päätetään, miten varat konkreettisesti käytetään. Myös osavaltioiden velkajarrua kevennetään, jolloin ne voivat ottaa lainaa 0,35 prosentin BKT:sta. Tämä tarjoaa maille mahdollisuuden tehdä kiireellisesti tarvittavia investointeja infrastruktuuriin ja ilmastonsuojeluun.

Kaiken kaikkiaan poliittisilla toimijoilla on nyt haasteena kohdennettujen varojen tehokas ja kohdennettu käyttö. Nähtäväksi jää, miten valtiot ja kunnat käyttävät erityisrahastoa ja toteutuvatko pelot varojen koordinoimattomasta jaosta.

Keskustelu erityisrahastosta ja siihen liittyvistä muutoksista ei ole läheskään ohi. Kriitikot ja kannattajat jatkavat intensiivistä keskustelua siitä, miten Saksan investointipolitiikan tulevaisuutta tulisi muotoilla. CDU ja SPD keskittyvät infrastruktuurin ja puolustuksen vahvistamiseen, mutta varojen käyttö on edelleen opposition ja yleisön tarkkailussa.

[Merkur] raportoi, että perustuslain muutoksia pidettiin perustuslaillisesti hyväksyttävinä sen jälkeen, kun liittovaltion perustuslakituomioistuin hylkäsi kiireelliset hakemukset ja elinten kanteet perustuslain muutosta vastaan. Tämä antaa hallitukselle lisätukea suunnitelmiensa toteuttamisessa.

[bpb] on myös selittänyt, että erityisrahastot ovat erityisbudjetteja, jotka on varattu tiettyihin tarkoituksiin ja jotka eivät ole velkajarrun alaisia, mikä on erittäin kiinnostavaa nykyisessä poliittisessa tilanteessa.