Hyvinvointivaltio paineen alla: Kiziltepe varoittaa vaarallisista leikkauksista!

Hyvinvointivaltio paineen alla: Kiziltepe varoittaa vaarallisista leikkauksista!

Berliinin sosiaalisenaattori Cansel Kiziltepe (SPD) on arvostellut jyrkästi liittokansleri Friedrich Merzin (CDU) käynnistämää keskustelua sosiaaliturvajärjestelmien kustannuksista. Hän varoittaa, että hyvinvointivaltion kyseenalaistaminen vaarantaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden. Leikkausten sijaan Kiziltepe vaatii panostuksia sosiaaliturvaan, vakaisiin eläkkeisiin ja työpaikkojen säilyttämiseen taloudellisesti vaikeina aikoina. Varoituksesi: Sosiaaliturvasta ei saa tulla puoluepoliittisen säästöretoriikan leikkikalua. Kiziltepe kehottaa kiinnittämään huomiota myös vaurauden lisääntyvään keskittymiseen yhteiskunnassa.

Friedrich Merz on sitä mieltä, että sosiaaliset uudistukset ovat välttämättömiä korkeiden kustannusten, erityisesti kansalaisten rahojen, käsittelemiseksi. Hän totesi, että nykyinen järjestelmä ei ole enää kestävä ja leikkauksista on tulossa väistämättömiä. Merz väittää, että Saksa on elänyt yli varojensa jo vuosia.

Kiista vuoden 2025 liittovaltion budjetista

Keskustelu vuoden 2025 liittovaltion budjetista on äärimmäisen kiistanalainen, kun otetaan huomioon suunnitellut noin 503 miljardin euron ennätysmenot. Kansalaisrahoihin on suunniteltu lähes 52 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 5 miljardin euron lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä nousu johtuu kohonneista elinkustannuksista, korkeammista vuokrista ja kireistä työmarkkinoista. Sosiaalimenot muodostavat lähes 40 prosenttia koko liittovaltion budjetista, ja liittovaltion työ- ja sosiaaliministeriö edustaa suurinta menoaluetta yli 190 miljardilla eurolla.

Unioni vaatii säästöjä kansalaisten varoissa ja perusturvallisuuden uudistamista. Syynä näihin vaatimuksiin on se, että merkittävä osa kansalaisetuuksien saajista katsotaan työkykyisiksi ja siksi heidän tulisi integroitua tiiviimmin työmarkkinoille. CDU:n poliitikot puhuvat "merkittävistä säästömahdollisuuksista" ja kannattavat suurempaa eroa apua tarvitsevien ja työkykyisten välillä.

Suunnitellut säästöt ja sosiaaliset riskit

Liittohallitus suunnittelee keskipitkän aikavälin säästöjä kansalaisetuissa ja odottaa 1,5 miljardin euron säästöjä vuodelle 2026 ja vielä 3 miljardia euroa vuodelle 2027. Yhteiskuntayhdistykset kuitenkin varoittavat, että monet kansalaisetuuden saajat elävät toimeentulorajan alapuolella. Hintojen ja vuokrien nousu vaikuttaa erityisesti yksinhuoltajiin ja perheisiin. Kriitikot korostavat, että ennätysmenoista huolimatta sosiaaliseen innovaatioon ja hoitoon panostetaan liian vähän.

Lisäksi vuodelle 2025 on suunniteltu 81,8 miljardia euroa uusia lainoja, yli kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä hyvinvointivaltion rahoitus kilpailee muiden poliittisten prioriteettien kanssa. Unioni pitää kansalaisrahoja, jotka ovat korvanneet entisen Hartz IV:n vuodesta 2023, kriittisinä, ja uudistuksista keskustellaan muun muassa tiukentavista pakotepolitiikoista, nopeammasta omaisuuden ja asumiskustannusten tarkastelusta sekä työpaikkojen lisäämisestä.
Yhteiskunnalliset yhdistykset varoittavat kiireesti, että monien ihmisten toimeentulo on vaarassa mahdollisten kansalaisetujen leikkausten ja niihin liittyvien säästöjen vuoksi.

Kaiken kaikkiaan nykyinen tilanne keskustelussa kansalaisten raha- ja sosiaaliturvajärjestelmistä osoittaa syvän halkeaman hyvinvointivaltion tulevaisuutta koskevassa poliittisessa keskustelussa Saksassa.

Lisätietoja kehityksestä ja kansalaisrahoista käytävästä keskustelusta on osoitteessa Süddeutsche.de ja buerger-geld.org.