Kiista loman peruuttamisesta: 8 miljardia euroa taloudelle?

Kiista loman peruuttamisesta: 8 miljardia euroa taloudelle?

Keskellä jatkuvaa keskustelua Saksan talouden vahvistamisesta tämä vaatii ifo-instituutti jälleen yleisen vapaapäivän peruuttaminen. Instituutin johtaja Clemens Fuest korostaa, että tämä voisi olla hyödyllinen keino tukea taloudellisesti sekä puolustus- että infrastruktuurihankkeita.

Arvioiden mukaan tämä voisi johtaa bruttokansantuotteen (BKT) vuosittaiseen kasvuun noin 8 miljardilla eurolla. Fuest korostaa, että pyhäpäivien poistaminen ei yksin ratkaise monimutkaista ammattitaitoisen työvoimapulan ongelmaa. Konkreettisia ehdotuksia siitä, mikä pyhäpäivä voitaisiin peruuttaa, ei kuitenkaan ole vielä tehty.

Taloudellisia näkökohtia ja esimerkkejä

Keskustelu loman perumisen vaikutuksista herättää laajaa huomiota. Ekonomistit väittävät, että ylimääräinen työpäivä voisi olla ristiriita lepoa tarvitsevien työntekijöiden ja taloudellisen todellisuuden välillä. Laskelmat Saksan talousinstituutti (IW) osoittavat, että tällainen askel voisi lisätä taloudellista tuotantoa jopa 8,6 miljardilla eurolla. Kaksi metodologista lähestymistapaa korostaa näitä laskelmia: toisaalta kalenterikorjaus, joka määrää reilut viisi miljardia euroa lisätaloutta, ja toisaalta siitä johtuvat tuotannon lisäykset ja kustannussäästöt.

Usein mainitaan esimerkki Tanskasta, jossa yleinen vapaapäivä peruutettiin puolustusmenojen rahoittamiseksi. Tämä osoittaa, kuinka kansantalouden leikkaukset voivat vaikuttaa eri alueisiin. Merkittävä taloustieteilijä Monika Schnitzer kannattaa tätä ajatusta ja näkee yleisen vapaapäivän perumisen ratkaisuna kriisitaakan ja julkisten investointien rahoittamiseen yhä rappeutuneessa infrastruktuurissa.

Arvostelu loman peruuttamisesta

Mutta aloitteella on myös vastustajansa. Katolinen kirkko ilmaisi hylkäävänsä ehdotuksen piispa Heiner Wilmerin ja apupiispa Anton Losingerin välityksellä.Saksan ammattiliittojen keskusliittoväittää, että lomat ovat tärkeitä työntekijöiden toipumisen ja tuottavuuden kannalta. Toteutuksen monimutkaisuus näkyy myös liittovaltiokohtaisissa erilaisissa lomasäännöksissä, mikä tekee yhtenäisestä sääntelystä entistä vaikeampaa.

Myös väestökehitys vaikuttaa, sillä enemmän työntekijöitä jää eläkkeelle kuin tulee. Tämä on kehittymässä tiivistyvän keskustelun taustaksi siitä, miten Saksan taloutta voidaan vakauttaa kestävästi.

Käynnissä olevalla keskustelulla voi olla kauaskantoisia seurauksia sekä työntekijöille että Saksan talousrakenteelle. Nähtäväksi jää, toteutuuko ajatus loman poistamisesta lopulta, mutta se on jo herättänyt merkittävää keskustelua työajan ja lepon tasapainosta.