Hyvinvointiyhdistykset vaativat miljardeja sosiaaliseen infrastruktuuriin!

Hyvinvointiyhdistykset vaativat miljardeja sosiaaliseen infrastruktuuriin!

Keskustelu kiireellisesti tarvittavista investoinneista sosiaalisiin ja infrastruktuurihankkeisiin Saksassa kiihtyy. Hyvinvointiyhdistykset ovat kirjoittaneet liittovaltion valtiovarainministeri Klingbeilille ja kansliaministeri Freille ja vaativat miljardeja investointeja sosiaalilaitoksiin. Tämä Saksan Punaisen Ristin, Diakonien ja Caritaksen kaltaisista organisaatioista koostuvan valtakunnallisen työryhmän tekemä aloite korostaa, että viime vuosina on syntynyt merkittävä investointiruuhka. Valtion suorituspalkkiot peittävät äänekkäästi Deutschlandfunk vain käyttökustannukset, mikä tekee toimenpiteiden tarpeen selväksi.

Ilmastoystävällisten remonttien lisäksi myös sosiaalisen tarjonnan digitaalinen saavutettavuus on erityisen kiireellinen. Näiden vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan yli kymmenen miljardin euron rahoitusohjelma vuodesta 2026 alkaen. Investointiruuhkan työmaaraportti tuo esille myös sosiaalisen infrastruktuurin merkityksen tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.

Painopisteenä ilmastonsuojelu ja infrastruktuuri

Samalla on vaatimuksia, jotka koskevat koko julkisten investointien aluetta. Asiantuntijat vaativat, että Saksan valtio investoisi vuosittain noin 60 miljardia euroa infrastruktuuriin, talouteen ja yhteiskuntaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä olisi noin 600 miljardia euroa 2030-luvun puoliväliin mennessä. Investointien tavoitteena on ratkaista kuntien investointiruuhka ja edetä koulutusinfrastruktuurissa, energia- ja liikenneverkoissa sekä hiilidioksidipäästöissä. Nämä tiedot perustuvat Hans Böckler -säätiön ja IW:n IMK:n tutkimukseen, joka esitellään tänään Berliinissä ja korostaa julkisten investointien kiireellisyyttä vuodesta 2019 lähtien. Vuodesta 2020 lähtien alkaneet kriisit ovat pahentaneet tilannetta entisestään ja aiheuttaneet yleisen taloustilanteen pysähtymisen, mikä on johtanut epävarmuuteen energiansaannista ja demografisista syistä johtuvaan heikkoon kasvuun.

Selvitys osoittaa, että on tarpeen ottaa huomioon myös kuntien ilmastosopeutusinvestoinnit ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen torjumiseksi. Keskeisessä roolissa ovat ilmastonsuojelutoimenpiteet, kuten energiatehokkaat rakennusremontit ja joukkoliikenteen laajentaminen. Konkreettiset luvut tukevat investointitarvetta eri osa-alueilla: kuntien korjausrakentamiseen on suunniteltu yhteensä 177 miljardia euroa, ilmastosopeutumiseen 13 miljardia euroa, ilmastonsuojeluun 200 miljardia, liikenneväyliin ja paikalliseen joukkoliikenteeseen 127 miljardia, koulutusinfrastruktuuriin 42 miljardia ja sosiaaliasuntoihin 37 miljardia euroa.

Rahoitusstrategiat ja velkajarrun uudistukset

Nämä investoinnit rahoitetaan lainatarpeella. Tätä taustaa vasten ehdotetaan velkajarrun uudistamista, jotta uusille lainoille luodaan tarvittavat mahdollisuudet. Myös erityisen infrastruktuurirahaston perustamisesta keskustellaan, jotta lisäinvestoinnit voidaan toteuttaa oikea-aikaisesti. Nopean toiminnan tärkeys käy yhä selvemmäksi: oikea-aikaiset investoinnit ovat välttämättömiä lähestyvän pysähtyneisyyden torjumiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Myös juoksevat käyttökustannukset tulee ottaa huomioon vuosittaisessa taloussuunnittelussa hankkeiden kestävyyden takaamiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että suunta on selvä: Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen vaatii valtavia taloudellisia resursseja sekä sosiaalialalla että infrastruktuurissa. Vain yhteisten ponnistelujen ja päättäväisten toimien avulla voidaan saavuttaa merkittävää edistystä tulevissa muutoksissa.