EKP:n koronleikkaukset: Onko yritysten investointivauhti tulossa?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Vuodesta 2024 lähtien tehdyt koronleikkaukset stimuloivat investointeja Itävallassa, kun taas pk-yritykset kamppailevat rajoittavien luotonannon kanssa. Lue lisää.

EKP:n koronleikkaukset: Onko yritysten investointivauhti tulossa?

Rahoitusmaailma on suurten muutosten edessä erityisesti Euroopassa. Euroopan keskuspankki on laskenut ohjauskorkoja yhteensä kahdeksassa vaiheessa kesäkuusta 2024 lähtien, viimeksi 2,0 prosenttiin kesäkuussa 2025. Näiden koronlaskujen virallinen tavoite on elinkeinoelämän ja investointien edistäminen. Todellisuus kuitenkin osoittaa, että vaikutukset yritysrahoitukseen Itävallassa ovat toistaiseksi olleet maltillisia. Pitkäaikaisten investointien kysyntä on edelleen heikkoa taloudelliseen tilanteeseen nähden.

Erityisen silmiinpistävää on, että yrityslainat ovat laskeneet jatkuvasti vuoden 2022 viimeisestä neljänneksestä lähtien, erityisesti investointirahoituksessa. Huolimatta alhaisemmista koroista, joiden pitäisi teoriassa tehdä sijoituksista houkuttelevampia, monien yritysten investointihalu jää odotuksia alhaisemmaksi. Korkeat energia- ja raaka-ainekustannukset, geopoliittinen epävarmuus ja vaimea tilauskanta heikentävät merkittävästi investointihalukkuutta. Luotonanto on edelleen vaikeaa, vaikka jälleenrahoituskustannuksia on alennettu.

Yritysrahoituksen haasteet

Pankit pitävät kiinni rajoittavasta luotonantopolitiikasta ja asettavat korkeampia vakuusvaatimuksia ja tiukempia lainasopimuksia. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat yhä riippuvaisempia osakepääomasta. Vuonna 2024 osakepääoman osuus oli 21 prosenttia, mikä on korkein arvo sitten vuoden 2015. Pankkilainojen osuus rahoitusmixistä on noin 20-25 prosenttia, mutta laskua on havaittavissa.

Niiden yritysten määrä, jotka pystyvät kattamaan riittävästi luottotarpeensa, on lisääntynyt. Usein lainan hylkääminen johtuu kuitenkin vakuuksien tai luottokelpoisuuden puutteesta. Vaihtoehtoiset rahoitusmuodot, kuten riskipääoma, leasing tai joukkorahoitus, ovat Itävallassa suurelta osin käyttämättä. Vain 6 prosenttia yrityksistä luottaa siihen, vaikka kiinnostus näihin rahoitusmuotoihin on 12 prosenttia. Tämä kehitys osoittaa, että kaikkien toimijoiden – yritysten, pankkien, rahoituslaitosten ja poliitikkojen – välinen vuorovaikutus on välttämätöntä rakentavassa toiminnassa ja talouden elvyttämisessä.

Rahoitusstrategiat koronmuutosten aikoina

Vastatakseen nykyisen korko- ja taloustilanteen haasteisiin on ratkaisevan tärkeää, että yritykset mukauttavat rahoitusstrategioitaan. Tämä sisältää rahoituslähteiden hajauttamisen ja likviditeetin hallinnan optimoinnin. Toimenpiteet kustannusten hallitsemiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi ovat yhtä tärkeitä kuin oman pääoman vahvistaminen. Lisäksi yritysten tulee pystyä reagoimaan joustavasti pääomarakenteen muutoksiin ja hallitsemaan investointeja kohdennetusti.

Säästöpankit ovat keskisuurten yritysten perinteisiä päärahoituskumppaneita erityisesti Saksassa. Ne tarjoavat räätälöityjä rahoitusratkaisuja, mukaan lukien yrityslainat, leasing ja strukturoitu rahoitus. Haasteista huolimatta mahdollisuuksia on tällä hetkellä: Paremman talletuskoron ja osakesijoittajien korkeamman tuoton avulla yritykset voivat optimoida pääomarakennettaan. Saksalaisten keskisuurten yritysten keskimääräinen omavaraisuusaste on tällä hetkellä 38 prosenttia, mikä voi edustaa vankkaa perustaa.

Yritysrahoituksen kehitys koronlaskujen ja jatkuvan taloudellisen epävarmuuden vaikutuksesta edellyttää yrityksiltä ennakoivaa lähestymistapaa. Säästöpankit tarjoavat tukea yksittäisten rahoitusstrategioiden kehittämisessä ja kilpailuetujen tunnistamisessa. Näin yritykset voivat selviytyä ja kasvaa tässä haastavassa ympäristössä.

Lisätietoja löytyy osoitteesta kuriiri ja Säästöpankki.