Musta-punainen rahoituspaketti: uusi alku Saksan tulevaisuudelle vai riski?

Liittovaltion hallitus on hyväksynyt 500 miljardin euron rahoituspaketin, joka tukee infrastruktuurin ja ilmastonsuojelun alueita. Lisäksi puolustukseen on varattu rajattomasti summia, jotka rahoitetaan velalla. Tämän päätöksen tekivät liitto ja SPD liittopäivissä vihreiden tukemana. Keskeinen tavoite on ottaa tämä velka ennen kuin hallitus on virallisesti virassa tagesschau.de raportoitu.

Taloustieteilijä Clemens Fuest Ifo-instituutista korostaa, että velan hyväksyminen on helppo osa, kun taas toteutus tuo suuria haasteita. Investointiohjelmat voivat kuitenkin toimia katalysaattorina Saksan taloudelle, joka on kutistunut viimeisen kahden vuoden aikana. Saksan taloustutkimuslaitos (DIW) ennustaa, että talous voi kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2026 ilman lisämenoja; Suunniteltujen menojen mukaan jopa 2,1 prosenttia olisi mahdollista.

Haasteet ja varoitukset

Velkaantumisessa on kuitenkin myös ansoja, sillä se johtaa valtion obligaatioiden korkojen nousuun. Keskimääräinen tuotto on tällä hetkellä noin 3,04-3,08 prosenttia. Saksan velka on noin 63 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) ja voi nousta 90 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Asiantuntijat varoittavat, että korkea velkataakka voi vaarantaa tulevien sukupolvien toimintakyvyn. Investointien vaikutuksen maksimoimiseksi tarvitaan tuotantokapasiteetin lisäämistä ja pätevän henkilöstön rekrytointia.

Lisäksi poliitikot vaativat rakenteellisten ongelmien ratkaisemista, hyväksymis- ja suunnitteluprosessien nopeuttamista ja byrokratian vähentämistä. Jos uudistukset puuttuvat, on olemassa riski, että osa lisämenoista imeytyy inflaatioon. Pitkällä aikavälillä valtion on myös leikattava ja kohdennettava menoja uudelleen, jotta lisämenot voidaan rahoittaa varsinaisesta budjetista.

Velkajarrun käyttöönotosta vuonna 2009 päätettiin talouskriisin johdosta. Peruslain 109 §:n 3 momentissa säädetään, että liittovaltion ja osavaltioiden talousarviot ovat tasapainossa ilman lainatuloja. Liittovaltion suhdannekorjattu alijäämä on enintään 0,35 prosenttia suhteessa BKT:hen. Säännöksen tarkoituksena oli varmistaa valtiontalouden kestävä hoito ja se nähdään taloudellisena menestyksenä. Kritiikkiä saa kuitenkin myös siitä, että velkajarru rajoittaa suhdannevaihteluiden vastaisen finanssipolitiikan mahdollisuuksia wirtschaftsdienst.eu selitti.