Siirrettyjen elämäntarinoita: luento Markt Schwabenissa!

Siirrettyjen elämäntarinoita: luento Markt Schwabenissa!

19. toukokuuta Markt Schwabenin paikallishistoriallisessa museossa pidetään Willi Beckin luento, joka käsittelee toisen maailmansodan jälkeistä pakolaisongelmaa. Luento otsikolla ”80 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa – siirtymään joutuneet henkilöt tulevat Markt Schwabenille ja heidät otetaan vastaan ​​kasarmiin” luento alkaa klo 18.30. Merkurius raportoi, että Beck valaisee saksalaisten tappion seurauksia Itä- ja Kaakkois-Euroopan etnisille saksalaisille väestöryhmille. Luennon painopiste on Markt Schwabenin pakolaisten pakeneminen, karkottaminen ja vastaanotto sekä heidän kohtalonsa elinolosuhteet ja vaikeudet sodanjälkeisellä kaudella.

Keskeisenä teemana on myös historiallinen tarkastelu saksalaisten muuttamisesta Kaakkois-Euroopan alueille, esimerkkinä Tonavan švaabien kohtalosta. Beck tekee luennosta paitsi informatiivinen, myös humoristinen ja ajatuksia herättävä panos pakolaiskasarmin murteisiin.

Historialliset taustat ja muistopäivät

Pako- ja karkotusmuistot ovat erityisen aktiivisia eri muistopäivinä, kuten Saksan valtakunnan antautumisen 40-vuotispäivänä 8. toukokuuta 1945. Tuona päivänä Richard von Weizsäcker piti liittopäivissä tärkeän puheen, jossa hän muistoi kotiseudultaan siirtymään joutuneita. bpb Hän teki selväksi, että siirtymään joutuneiden ihmisten rakkaus kotimaahansa ei ollut revansismia ja vaati ymmärtämystä kohtalolleen. Weizsäcker puhui myös siirtymään joutuneiden ihmisten pysyvän turvallisuuden puolesta ja torjui Saksan itärajan tarkistamisen.

Saksan ja Puolan kahdenväliset sopimukset, kuten marraskuussa 1990 allekirjoitettu rajasopimus ja kesäkuussa 1991 solmittu hyvä naapuruussopimus, päättivät pitkään jatkuneen konfliktin ja vahvistivat Puolassa asuvien saksalaisten oikeudet. Nämä toimet edistivät pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden integroitumista saksalaiseen yhteiskuntaan, jota pidettiin onnistuneena, ja vuoden 1952 taakan tasaamista pidettiin taloudellisen ja sosiaalisen integraation ratkaisevana alkuna.

Tämänhetkinen kehitys ja haasteet

Siitä huolimatta keskustelu paosta ja karkotuksesta on viime vuosikymmeninä syrjäytynyt julkisuudessa. Vaikka saksalainen historiantutkija alkoi käsitellä karkotusta varhaisessa vaiheessa, henkinen selviytyminen menetyksen kanssa on pysynyt riittämättömänä tähän päivään asti. Varsinkin 1970-luvulla sosiaali-liberaalin koalition aikana syntyi uusi itämainen politiikka, jonka tavoitteena oli suhteiden normalisointi.

Kotiseudultaan siirtymään joutuneiden järjestöjen kriisi osui samaan aikaan pakoon ja karkotukseen liittyvän aiheen elpymisen kanssa julkisuudessa, mikä johti uusiin lähestymistapoihin tutkimuksessa erityisesti muurin murtumisen jälkeen vuosina 1989/90. Nykyinen tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö edistävät yhä enemmän aiheen ymmärtämistä ja kokonaisvaltaista valaistusta. Lisäksi sekä Puolan saksalainen vähemmistö että karkotus Tšekin tasavallassa ovat edelleen emotionaalisesti ja poliittisesti rasittavia.