Liittovaltion ja osavaltioiden hallitukset kohtaavat sairaanhoitouudistuksen: miljardin dollarin aukko uhkaa!

Liittovaltion ja osavaltioiden hallitukset kohtaavat sairaanhoitouudistuksen: miljardin dollarin aukko uhkaa!

Liittovaltion ja osavaltioiden hallitusten väliset neuvottelut pitkäaikaishoitovakuutuksen perustavanlaatuisista uudistuksista alkavat Berliinissä 7.7.2025. Nämä liittovaltion hoitoalan uudistuskomission ensimmäiset kokoukset käydään hälyttäviä taloudellisia näkymiä vasten. Vuoteen 2029 mennessä sairaanhoitorahastojen rahoitusvaje on liittovaltion tarkastusviraston mukaan 12,3 miljardia euroa. Jo vuonna 2024 sosiaaliturvavakuutus oli 1,54 miljardia euroa alijäämäinen, ja vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä alijäämä oli noin 90 miljoonaa euroa 0,2 prosenttiyksikön maksukorotuksesta huolimatta.

Sosiaaliseen hoitovakuutukseen (SPV) on vakuutettu monia; Saksassa on rekisteröity noin 73,3 miljoonaa ihmistä eli noin 90 % väestöstä. Huolestuttavaa on myös hoidon tarpeessa olevien määrän kasvu: joulukuussa 2023 lähes 5,7 miljoonaa ihmistä kirjattiin hoidon tarpeessa, mikä on 730 000 enemmän kuin vuonna 2021. Tässä yhteydessä tärkeät asianosaisten järjestöt, kuten BAGSO, SoVD ja VdK, arvostelevat sitä, ettei heidän ääntään kuuluisi uudistusprosessissa. He vaativat, että hoitoa tarvitsevien ja heidän omaistensa huolenaiheet otetaan mukaan neuvotteluihin.

Rahoitusongelmat ja uudistusehdotukset

Asiantuntijat varoittavat, että ilman varhaisia ​​toimenpiteitä, kuten liittovaltion ja osavaltioiden hallitusten suurempaa taloudellista osallistumista, voi olla riski, että edut pienenevät merkittävästi. Liittovaltion terveysministeri Nina Warken painottaa tarvetta luoda kannustimia yksityiselle tarjonnalle. Se tekee selväksi, että ilman lisärahoitusta liittopäivien budjettikeskusteluista tammikuusta 2026 alkaen maksuosuuksien lisääminen olisi väistämätöntä.

Keskustelua ruokkivat lisäksi Saksan työnantajien liiton (BDA ja muut työnantajajärjestöt) ehdotukset, joissa ehdotetaan hoidon tarpeessa olevien etuuksien vähentämistä ensimmäisen hoitovuoden aikana. Tällainen ”odotusaika” voisi arvioiden mukaan mahdollistaa yli 6 miljardin euron vuotuiset säästöt. Saksan eläkevakuutuksen edustaja Anja Piel kuitenkin arvosteli näitä suunnitelmia kestämättöminä.

Tarvittavat toimenpiteet helpottamiseksi

Edunleikkauksilla säästämisen sijaan VdK vaatii vankkaa, kaikenlaiset tulot kattavaa hoitovakuutusta. Diakonie Deutschland näkee myös tarpeen kattavalle pitkäaikaishoitovakuutukselle rajoitetulla omavastuuosuudella. Erityisesti laitoshoidossa henkilökohtaisia ​​maksuja tulisi rajoittaa ja hoidon verotuki ottaa uudelleen käyttöön. Lakisääteisten sairausvakuutuskassojen liitto varoittaa, että olemassa olevia rahoitusongelmia ei saa lykätä pidemmälle tulevaisuuteen.

Toinen hälyttävä luku koskee ei-vakuutusetuuksien taloudellista taakkaa, joka kuormittaa SPV:tä noin 15 miljardilla eurolla vuosittain. Lisäksi liittohallitus on velvollinen korvaamaan hoitovakuutusyhtiölle 5,2 miljardia euroa koronakuluja, mutta tällä hetkellä se ei osoita aikomusta maksaa sitä takaisin.

Näiden haasteiden keskellä yksi meneillään olevien neuvottelujen keskeisistä kohdista näyttää olevan asianosaisten ja eturyhmien äänien ottaminen mukaan. Ministeri Warken on luvannut keskittyä tähän näkökohtaan. Uraauurtava uudistusprosessi nähdään ratkaisevan tärkeänä pitkäaikaishoitovakuutuksen taloudellisen vakauttamisen kannalta väestörakenteen muutoksen edessä.

Johtopäätös: Haasteet ovat suuria, ja uudistusprosessiin kohdistuu paineita - sekä taloudellisia että sosiaalisia. Seuraavat askeleet ovat ratkaisevia pitkäaikaishoitovakuutuksen tulevaisuuden kannalta Saksassa.

Katso lisätietoja: nuori maailma ja päivittäisiä uutisia.