Liittovaltio suunnittelee eläkeuudistusta: itsenäiset ammatinharjoittajat pitäisi ottaa mukaan!

Liittovaltio suunnittelee eläkeuudistusta: itsenäiset ammatinharjoittajat pitäisi ottaa mukaan!

Keskustelu eläkevakuutuksen uudistamisesta Saksassa kiihtyy. Saksan eläkevakuutus kannattaa tällä hetkellä itsenäisten ammatinharjoittajien sisällyttämistä lakisääteiseen eläkerahastoon. Presidentti Gundula Roßbach korostaa, että suurempi lahjoittajayhteisö mahdollistaa solidaarisuuteen perustuvan uudelleenjaon yhteiskunnassa. Tämä toimenpide on koalitiosopimuksessa määrätty ja sitä pidetään tarpeellisena eläkevakuutuksen kestävän kehityksen kannalta. Samaan aikaan kuitenkin suhtaudutaan skeptisesti virkamiesten osallistumiseen, prosessiin, jota Roßbach kuvailee pitkäksi ja helposti suunniteltavaksi.

Keskeinen kohta eläkeuudistusta koskevassa keskustelussa on mahdolliset positiiviset rahoitusvaikutukset jako-jakojärjestelmässä, joita voi syntyä, jos aiemmin vakuuttamattomat, nuoremmat yrittäjät sisällytetään pakolliseen vakuutukseen. Virkamiesten osalta tilanne on kuitenkin monimutkaisempi. Roßbach viittaa esimerkkiin Itävallasta, jossa eläkekassaan siirtyminen kestää vähintään yhden työelämän. Nykyisten eläkkeiden rahoittamiseen olisi käytettävä vain asianomaisten virkamiesten maksuja, joilla ei olisi lyhyellä aikavälillä myönteistä taloudellista vaikutusta eläkevakuutukseen.

Poliittiset kiistat ja vastarinta

Keskustelua ruokkivat entisestään työ- ja sosiaaliministeri Bärbel Basin (SPD) lausunnot, joka myös esitti virkamiesten, poliitikkojen ja yrittäjien ottamista mukaan eläkesäätiöön. Tämä ehdotus on kuitenkin kohdannut vastustusta unionissa, jota edustaa kansliapäällikkö Thorsten Frei (CDU). Frei väittää, että ehdotus ei ole ankkuroitu koalitiosopimukseen eikä se olisi kannattava rahoitusmalli.

Bärbel Bas perustelee suunnitelmaansa tarpeella parantaa lakisääteisen eläkevakuutuksen tuloja. Tämä näkemys ei ole kaikkien yhteinen. Saksan virkamiesliitto on jyrkästi hylännyt ehdotuksen, kun taas vasemmisto ja sosiaalinen yhdistys VdK suhtautuvat siihen myönteisesti. Ekonomisti Monika Schnitzer kannattaa virkamiesten sisällyttämistä eläkejärjestelmään, mutta näkee silti tarpeen eläkejärjestelmän uudistamiselle.

Riskit ja vaihtoehdot

Taloustieteilijät kuitenkin varoittavat, että virkamiesten mukaan ottaminen voisi keventää eläkerahastojen taakkaa lyhyellä aikavälillä, mutta voi johtaa korkeampiin maksuihin pitkällä aikavälillä. Taloustieteilijöiden vaihtoehtoisessa ehdotuksessa virkamiehet ja työntekijät maksavat eri eläkerahastoihin, jotka kuitenkin noudattavat samoja perussääntöjä. Lisäksi huomautetaan, että Saksan virkamieseläkkeiden uudistamisella on perustuslaillisia esteitä, jotka edellyttävät liittovaltion ja osavaltioiden hallitusten päätöstä.

Keskustelua eläkeuudistuksesta pahentaa se, että Saksassa keskimääräinen eläke on noin 1 200 euroa brutto 45 vuoden vakuutusvuoden jälkeen, kun taas virkamiehet saavat yli 3 000 euroa brutto. Tätä eriarvoisuutta voitaisiin mahdollisesti vähentää sisällyttämällä kaikki ammattiryhmät eläkevakuutukseen, mutta se on edelleen herkkä aihe poliittisella asialistalla.

Seuraavat vaiheet osoittavat, voidaanko eri poliittisten toimijoiden kommenteista päästä yhteisymmärrykseen vai ovatko erimielisyydet edelleen sovittamattomia. Keskustelu itsenäisten ammatinharjoittajien ja virkamiesten osallisuudesta ei ole vain taloudellinen vaan myös sosiaalinen kysymys, josta on keskusteltava myös tulevaisuudessa. Löydät lisää tietoa aiheesta osoitteen raporteista MM uutiset ja Merkurius.