Lasten köyhyys Saksassa: tosiasiat ja ratkaisut oikeudenmukaisempaan tulevaisuuteen
Welt.de:n raportin mukaan lähes 90 prosenttia kaikista Saksan lapsista elää köyhyysrajan yläpuolella, mikä on parempi verrattuna muihin maihin, kuten Isoon-Britanniaan, Itävaltaan ja Yhdysvaltoihin. Siitä huolimatta lasten köyhyydestä ja perheministerin vaatimuksista kahdentoista miljardin euron vaatimuksista lasten perushyvinvointiin on erilaisia lukuja ja keskusteluja. Saksassa on suhteellista köyhyyttä, mutta hyvinvointivaltion ansiosta lähes kukaan ei ole täysin köyhä. Bertelsmannin tutkimus osoittaa, että suurimmalla osalla Saksan köyhyysvaarassa olevista lapsista on peruselinolot ja he saavat lämpimän aterian. Monilta heistä puuttuvat kuitenkin tietyt mukavuudet, kuten autot, ravintolat, lomat ja huonekalut. …

Lasten köyhyys Saksassa: tosiasiat ja ratkaisut oikeudenmukaisempaan tulevaisuuteen
Welt.de:n raportin mukaan lähes 90 prosenttia kaikista Saksan lapsista elää köyhyysrajan yläpuolella, mikä on parempi verrattuna muihin maihin, kuten Isoon-Britanniaan, Itävaltaan ja Yhdysvaltoihin. Siitä huolimatta lasten köyhyydestä ja perheministerin vaatimuksista kahdentoista miljardin euron vaatimuksista lasten perushyvinvointiin on erilaisia lukuja ja keskusteluja. Saksassa on suhteellista köyhyyttä, mutta hyvinvointivaltion ansiosta lähes kukaan ei ole täysin köyhä. Bertelsmannin tutkimus osoittaa, että suurimmalla osalla Saksan köyhyysvaarassa olevista lapsista on peruselinolot ja he saavat lämpimän aterian. Monilta heistä puuttuvat kuitenkin tietyt mukavuudet, kuten autot, ravintolat, lomat ja huonekalut. Monilla ei myöskään ole omaa huonetta tai internetyhteyttä. On tärkeää huomata, että odotuksemme kasvavat ja vanhemmat haluavat lastensa pärjäävän paremmin kuin he tekivät. Koulutuksella on tässä ratkaiseva rooli. Köyhyysvaarassa olevien perheiden lapset epäonnistuvat usein koulussa, minkä vuoksi he saavat huonosti palkattua työtä tai heillä ei ole lainkaan työtä. On kuitenkin väärin olettaa, että älykkyys on köyhyyden syy. Köyhyysaste vaihtelee maittain, eivätkä ne ole riippuvaisia älykkyydestä. Peruslapsilisän käyttöönotto voi auttaa varmistamaan, että kaikki vanhemmat saavat kiinteän summan ja että korkeatuloiset maksavat sen takaisin verojen kautta. Lasten tarpeiden priorisoinnin, erityisesti koulutuksen osalta, tulisi olla etusijalla. Liittovaltion budjetin prioriteettien välillä on ristiriita, jossa suurin määrä menee työ- ja sosiaalikysymyksiin, kun taas koulutus ja tutkimus jätetään huomiotta. Kansallinen toimintasuunnitelma koulun ilman tutkintoa jättävien nuorten määrän vähentämiseksi puuttuu. Hallituksen on aika miettiä prioriteettejaan ja tukea lasten koulutusta, jotta heillä olisi paremmat etenemismahdollisuudet.
Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.welt.de