Energian hintajarrujen jatkaminen vuoteen 2024: liittovaltion menot voivat nousta 14 miljardiin euroon

Energian hintajarrujen jatkaminen vuoteen 2024: liittovaltion menot voivat nousta 14 miljardiin euroon

Tagesspiegelin selvityksen mukaan elinkeinoministeriö aikoo pidentää energian hintajarruja huhtikuun 2024 loppuun asti. Liittohallituksen odotetaan käyttävän noin 14 miljardia euroa. Kaasun ja sähkön hintajarrua, joka on rajoitettu joulukuun 2023 loppuun, voidaan jatkaa liittovaltion asetuksella Bundestagin suostumuksella, mutta se on hyväksyttävä EU:n komissiolta.

Sähkön hintakatosta on jo arvioitu aiheutuvan noin 6,4 miljardia euroa ja kaasun hintakatosta noin 7,7 miljardia euroa kotitalouksien menoja. Tämä arvio perustuu energian hintajarrujen aiempaan käyttöön ja hintakehitykseen energiamarkkinoilla. Korostetaan, että kustannuksia voidaan ennustaa rajoitetusti, koska ne riippuvat voimakkaasti hintakehityksestä.

Energian hintajarrut rahoitetaan koronapandemian ajoilta peräisin olevasta talouden vakauttamisrahastosta. Tämä liittohallituksen velalla rahoitettu erikoispotti aktivoitui energian hintakriisissä, jonka laukaisi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.

Elinkeinoministeriön luonnoksen mukaan tilanne energiamarkkinoilla on vakiintunut viime talvesta, mutta odottamattomien riskien mahdollisuus on edelleen olemassa Euroopassa käynnissä olevan sotatilanteen vuoksi. Energian hintajarrujen jatkaminen talvella 2023/2024 nähdään siis vakuutuksena odottamattomilta riskeiltä ja sillä on tarkoitus olla vakauttava vaikutus.

Energian hintojen laskun vuoksi on kuitenkin odotettavissa, että vain kolmasosa kotitalouksista on oikeutettu hintakattoon. Syyskuun puoliväliin mennessä energian hintajarrut olivat maksaneet liittohallitukselle jo yli 20 miljardia euroa.

Tällä energian hintakattojen laajentamisella voi olla merkittävä vaikutus markkinoihin, kuluttajiin ja teollisuuteen. Miljardien dollarien budjettimenot rasittavat liittovaltion budjettia ja voivat tehdä muista valtion palveluista kalliimpia. Vaikka energian hintojen lasku johtaa siihen, että vähemmän kotitalouksia on oikeutettu hintakattoon, se voi myös johtaa siihen, että muut alan yritykset joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin, kun niiden tuotteiden kysyntä laskee.

Lähde: Tagesspiegelin raportin mukaan (https://www.tagesspiegel.de/politik/versicherung-gegen-unerwartete-unternehmen-verlangerung-von-preisbremsen-kostet-14-milliarden-euro-10673392.html)