Taloustiede Grimm: Hoitovakuutus tarvitsee radikaaleja uudistuksia!
Veronika Grimm vaatii uudistuksia hoitovakuutuksiin Saksassa: etuuksien vähentäminen, maksujen ja tarveharkintojen lisääminen.
Taloustiede Grimm: Hoitovakuutus tarvitsee radikaaleja uudistuksia!
Taloustieteilijä Veronika Grimm raportoi 22.5.2025 muutostarpeen lakisääteiseen hoitovakuutukseen. Hän vaatii perustavanlaatuista uudistusta yhteiskunnan kasvavaan taloudelliseen taakkaan. Grimm arvostelee sitä, että pitkäaikaishoitovakuutusmaksut nousevat tällä hetkellä liian jyrkästi eivätkä ole kestäviä. Tämän torjumiseksi hän ehdottaa hoitopotilaiden omavastuun lisäämistä.
Grimmillä on selkeä viesti: Pitkäaikaishoitovakuutuksen suunnittelun parantamiseksi etuuksia tulee vähentää ja maksuja tehdä realistisemmiksi. Tähän on liitettävä tarveharkinta, joka ei perustu pelkästään yksittäisten ihmisten tuloihin vaan koko kotitalouden taloudelliseen tilanteeseen. Argumentissaan Grimm korostaa, että oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa ei voi olla kaikilla osa-alueilla, vaan sosiaaliturvajärjestelmän on pysyttävä vakaana.
Yleiskatsaus hoitovakuutuksiin
Pitkäaikaishoitovakuutus, joka otettiin käyttöön vuonna 1995, on Saksan sosiaaliturvajärjestelmän viides pilari. Sen tavoitteena on kattaa hoitotarpeen riski ja siihen liittyvät kustannukset. Se on pakollinen vakuutus kaikille henkilöille, joilla on sairausvakuutus, sekä lakisääteinen että yksityinen. Jos hoidon tarve on, määrätään etuustapaus, vaikka hoitovakuutus kattaa vain osan kustannuksista.
Vakuutetulla on mahdollisuus valita luontoisetuuksien, kuten vanhainkodin, tai omaisten saaman hoitotuen välillä. Pitkäaikaishoitovakuutus ei kuitenkaan kata kaikkia hoitokuluja, joten henkilökohtainen maksu on suoritettava. Hoitoaste riippuu tarvittavan hoidon intensiteetistä: Kotihoidossa määrä on kiinteä, joka voi vaihdella tapauskohtaisesti.
Tämänhetkiset haasteet ja ennusteet
Hoitovakuutuksen taloudellinen tilanne on kireä. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen hoidon tarpeessa olevien määrä on kasvanut. Kun vuonna 1999 hoidon tarpeessa oli 2,02 miljoonaa ihmistä, luku oli noussut lähes 5 miljoonaan vuoden 2021 loppuun mennessä. Ennusteet osoittavat kasvun 5,6 miljoonaan vuoteen 2035 mennessä ja jopa 6,7 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä kehitys kulkee käsi kädessä hoitokustannusten nousun, muutoksen inflaation ja väestörakenteen haasteiden kanssa.
Vuosina 2021 ja 2022 pitkäaikaishoitovakuutuksen alijäämä oli 1,35 ja 2,25 miljardia euroa. Vuodelle 2023 odotetaan kuitenkin 1,78 miljardin euron ylijäämää. Nykyiset keskustelut uudistuksista ovat välttämättömiä rahoitusvakauden varmistamiseksi. Lakisääteisen sairausvakuutuksen piirissä olevien maksuprosentti on 3,4 % bruttotuloista. Lapsettomat vakuutetut maksavat jopa 4,0 %. Vuodesta 1996 lähtien hinnat ovat nousseet 1 prosentista nykyiselle tasolle.
Kansainvälisessä vertailussa pitkäaikaishoitoa muissa maissa rahoitetaan usein yleisillä sosiaaliturvamaksuilla tai veroilla, mitä ei Saksassa ole. Pitkäaikaishoitovakuutuksen monipuolinen muotoilu ja tuleva uudistuskeskustelu ovat poliittisen maiseman ajankohtaisten keskustelujen keskiössä.
Lisätietoja saat raporteista osoitteesta TradingView ja bpb.de kuulla.