Vanhuuden köyhyyden pelko: Z-sukupolvi vaatii lisää talouskasvatusta kouluissa!

Vanhuuden köyhyyden pelko: Z-sukupolvi vaatii lisää talouskasvatusta kouluissa!

Nykyinen tutkimus nimeltä "Youth, Provision, Finance" osoittaa, että 75 prosenttia 17–27-vuotiaista Saksassa pelkää köyhyyttä vanhuudessa. Tämä edustaviin tietoihin perustuva tutkimus paljasti lisää mielenkiintoisia tuloksia. Yli puolet niin sanotusta Z-sukupolvesta säästää jo aktiivisesti vanhuussäästämistä varten, mutta vain kolmanneksella vastaajista on perustiedot eläkejärjestelmästä, erityisesti lakisääteisestä eläkkeestä. Professori Camela Aprea varoittaa, että eläkejärjestelmän tietämyksen puute on koko yhteiskunnan ongelma, johon on puututtava pikaisesti. "Monet nuoret yliarvioivat vanhuuden köyhyyden osuuden verrattuna niihin, joita se todella koskee", hän selittää.

Jako-jako-eläkejärjestelmä Saksassa on suurten haasteiden edessä. Yhä harvempi työllistävä joutuu rahoittamaan yhä useamman eläkkeensaajien eläkkeet. Nykyinen suhde on noin 2,1 maksajaa eläkeläistä kohti; Alun perin 1960-luvulla oli kuusi työntekijää. Ennusteiden mukaan tämä suhde voi laskea 1,5:een vuoteen 2030 mennessä ja 1,3:een vuoteen 2050 mennessä. Tämä kehitys herättää väestössä pelkoa ja epävarmuutta, kuten myös professori Christian Traxler toteaa: "Eläkkeitä koskeva pessimismi on liioiteltua." Nykyinen keskustelu eläketilanteesta osoittaa kuitenkin, kuinka kipeästi uudistuksia tarvitaan järjestelmän taloudellisen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.

Eläkejärjestelyt muuttuvat

Työssäkäyvien ja eläkeläisten välinen suhde on keskeinen kysymys. Vuoteen 2030 mennessä ainakin 14,5 miljoonaa suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, mikä lisää painetta eläkejärjestelmään. Monet nuoret maksavat järjestelmään, josta he voivat saada vähän vastinetta myöhemmin. Näistä epävarmuustekijöistä huolimatta on myös etuja: nuorilla on aikaa rakentaa vaurautta. Mutta tehdäkseen tämän he tarvitsevat konkreettisia suosituksia vanhuuden köyhyyden välttämiseksi.

On suositeltavaa sijoittaa varhaisessa vaiheessa laajasti hajautettuihin ETF-rahastoihin tai osakkeisiin ja laajentaa yksityistä eläketurvaa, sillä lakisääteinen eläke tarjoaa vain perusturvan. Rahoitusasiantuntijat suosittelevat myös, että tavoittelet mieluiten 10–20 prosentin säästöä tuloistasi ja säilytät uran joustavuutta lisätulonlähteiden luomiseksi. Samaan aikaan nuorilla on kuitenkin haasteita, kuten elinkustannusten nousu ja palkkojen pysähtyminen, jotka rajoittavat heidän taloudellista joustavuuttaan.

Tarvitaan lisää koulutusta

Yksi tutkimuksen keskeisistä havainnoista on talouskasvatuksen kasvava tarve. 87 % kyselyyn vastanneista haluaisi, että talous- ja taloustietämys sisällytettäisiin koulutunneille. Tiedonpuute on valtava, mikä tarkoittaa, että monet nuoret eivät osaa huolehtia järkevästi vanhuuttaan varten. Tässä tilanteessa on välttämätöntä ryhtyä poliittisiin toimiin rahastoivan eläketurvan puitteiden parantamiseksi ja talousvalistuksen vahvistamiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Z-sukupolvi kohtaa haasteen tarkastella aktiivisesti eläkesuunnitteluaan vanhuuden köyhyyden vaarojen torjumiseksi. Poliitikoita kehotetaan ottamaan suunnan tulevaisuuden eläkesääntelyyn ja antamaan nuorille tarvittavat tiedot tietoisten päätösten tekemiseen. Kuten tämänhetkinen kehitys osoittaa, pessimismi omasta taloudellisesta tulevaisuudesta vanhuudessa voi olla liioiteltua, jos toimiin ryhdytään ajoissa.

Kaiken kaikkiaan edessämme on historiallinen eläkekriisi, joka vaatii älykkäitä ja kestäviä toimia. Uudistuksen ja valistuksen aika on loppumassa.