Ydinneuvottelut peruttu: Iran vastaa Israelin ilmaiskuihin!

Ydinneuvottelut peruttu: Iran vastaa Israelin ilmaiskuihin!

Iranin ja Israelin kireät suhteet kärjistyvät edelleen, kun taas suunnitellut Yhdysvaltain ja Iranin ydinneuvottelut Omanissa on peruttu. äänekäs Eteläsaksalainen sanomalehti Omanin ulkoministeri Badr al-Bussaidi vahvisti neuvottelujen peruuttamisen ja korosti Omanin tärkeää roolia välittäjänä. Neuvotteluissa oli alun perin tarkoitus keskustella vuoden 2015 Wienin ydinsopimuksen toimeenpanosta, mutta jännitteet ovat edelleen korkealla.

Diplomaattisten takaiskujen rinnalla Israel on tehnyt laajan ilmaiskun Iranin ydinlaitoksiin perjantaiaamusta lähtien. Tämän "Rising Lion" -nimisen operaation tavoitteena on vähentää Iranin ydinuhkaa ja jarruttaa sen ydinohjelmaa. Tämä ennalta ehkäisevä lakko, kuten RND raportit, tavoitteena on kohdistaa keskeisiin ydinlaitoksiin, sotilastukikohtiin ja tutkijoihin.

Hyökkäykset ja vastareaktiot

Lauantai-iltana Iran vastasi Israelin hyökkäyksiin ampumalla satoja raketteja ja droneja kohti Israelia osumalla Tel Avivin alueelle. Iran piti Israelin ilmaiskuja sodanjulistuksena, mikä korostaa maiden välisiä syviä jännitteitä. Nämä hyökkäykset tulevat taustalle, että Israel, Yhdysvallat ja muut länsimaat pelkäävät Iranin voivan salaa kehittää ydinaseita.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on huolissaan Iranin ydinohjelman kehityksestä. Vaikka ydinsäteilyä ei voitu havaita, asian viemisellä YK:n turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi voisi olla poliittisia ja taloudellisia seurauksia Iranille. Iran on nostanut uraanin rikastamista jopa 60 prosenttiin viime kuukausina, mikä on vaarallisen lähellä ydinaseiden vaatimaa noin 90 prosentin kynnystä.

Poliittinen tausta ja suunta eteenpäin

Konfliktilla on syvät historialliset juuret. Vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen Yhdysvaltoja on pidetty Iranin päävihollisena. Yhdysvaltain yksipuolinen vetäytyminen presidentti Trumpin johdolla Wienin ydinsopimuksesta vuonna 2018 ja sitä seuranneet sanktiot ovat lisänneet jännitteitä entisestään. Iranin ydinohjelma käynnistettiin 1950-luvulla alun perin Yhdysvaltojen ja myöhemmin Venäjän tuella, ennen kuin yhteistyö katkesi vallankumouksen jälkeisellä kaudella.

Iranin väestö ei kärsi pelkästään geopoliittisista jännitteistä, vaan myös taloudellisesta tilanteesta, jolle ovat ominaisia ​​kansainväliset pakotteet. Korkea inflaatio ja laajalle levinnyt köyhyys ovat monien iranilaisten päivittäisiä kumppaneita. Paluu diplomaattiseen lähestymistapaan ydinkiistan ratkaisemiseksi näyttää tällä hetkellä tuskin mahdolliselta ilman perustavanlaatuisia uudistuksia ja geopoliittisen tason deeskalaatiota.