Kansalaisten rahat 2024: Taistele inflaatiota vastaan uusilla vakiokoroilla – mitä se tarkoittaa rahoitusasiantuntijoille.
www.merkur.de:n raportin mukaan valtio aikoo nostaa kansalaisrahojen peruskorkoja 1.1.2024 hillitäkseen korkeaa inflaatiota. Tämä koskee noin 5,5 miljoonaa apua tarvitsevaa valtakunnallisesti, joista 1,68 miljoonaa on työttömänä. Kansalaisetuuden perusmaksuja tulisi nostaa tarvittaessa jopa 61 eurolla elinkustannusten nousun kompensoimiseksi. Tämä on lisäkorotus sen jälkeen, kun kansalaisrahat otettiin käyttöön vuoden 2023 alussa, jolloin peruskorkoja korotettiin jo 50 eurolla. Kansalaisten rahan peruskorkojen suunnitellulla korotuksella voi olla useita vaikutuksia markkinoihin ja rahoitusalaan. Toisaalta,...

Kansalaisten rahat 2024: Taistele inflaatiota vastaan uusilla vakiokoroilla – mitä se tarkoittaa rahoitusasiantuntijoille.
Tekijän raportin mukaan www.merkur.de,
Valtio suunnittelee nostavansa kansalaisrahojen peruskorkoja 1.1.2024 hillitäkseen korkeaa inflaatiota. Tämä koskee noin 5,5 miljoonaa apua tarvitsevaa valtakunnallisesti, joista 1,68 miljoonaa on työttömänä. Kansalaisetuuden perusmaksuja tulisi nostaa tarvittaessa jopa 61 eurolla elinkustannusten nousun kompensoimiseksi. Tämä on lisäkorotus sen jälkeen, kun kansalaisrahat otettiin käyttöön vuoden 2023 alussa, jolloin peruskorkoja korotettiin jo 50 eurolla.
Kansalaisten rahan peruskorkojen suunnitellulla korotuksella voi olla useita vaikutuksia markkinoihin ja rahoitusalaan. Toisaalta suuremmat maksut apua tarvitseville voisivat johtaa kulutuksen kasvuun, koska heillä on enemmän taloudellisia resursseja käytettävissään. Tällä voi olla myönteinen vaikutus kotimaan talouteen. Toisaalta pelot inflaatiosta voivat myös lisääntyä, sillä korkeammat vakiokorot lisäävät rahaa liikkeessä, mikä puolestaan voi vauhdittaa hintojen nousua. Tämä voi johtaa siihen, että sijoittajat pakenevat yhä enemmän inflaatiosuojattuihin sijoituksiin, kuten raaka-aineisiin tai kiinteistöihin.
Kansalaisetuuden vakiokantalaskenta perustuu viiden vuoden välein suoritettavaan tulo- ja kuluttajaotokseen (EVS). Koska uudesta otoksesta ei ole vielä saatu tuloksia, liittovaltion tilastovirasto päivittää väliaikaisesti vakiovaatimukset käyttämällä hintakehityksen (70 prosenttia) ja nettopalkkakehityksen (30 prosenttia) sekoitettua indeksiä.
Nähtäväksi jää, miten vakiokorkojen suunniteltu korotus vaikuttaa markkinoihin ja rahoitussektoriin. Etenkin inflaatiokehityksellä ja muutoksilla kuluttajakäyttäytymisessä voi olla tärkeä rooli tulevina kuukausina.
Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.merkur.de