Kansalaisrahan korotukset eivät voi kompensoida ostovoiman menetystä

Kansalaisrahan korotukset eivät voi kompensoida ostovoiman menetystä

Kansalaisten rahojen kasvu on viime aikoina herättänyt kiistanalaisia ​​keskusteluja, sillä sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta ostovoiman menetyksiä ei pystytty kompensoimaan riittävästi. Kriitikot valittavat, että kansalaisten rahan lisäys oli sekä vuoden 2023 alussa että vuoden 2024 alussa noin kaksitoista prosenttia liian korkea. Tämän seurauksena kansalaisetuuksien saajilla oli yhteensä 25 prosenttia enemmän rahaa, mitä pidettiin suhteettomana huomattavasti alhaisempaan inflaatioon nähden.

Asiantuntijoiden mukaan kansalaistuen korotus oli jopa liian alhainen, eikä se siten kyennyt kompensoimaan perusturvassa olevien ihmisten kärsimää ostovoiman menetystä. Yhteisyhdistyksen tilaama taloustieteilijä Irene Becker totesi, että työtön sinkku sai kolmen viime vuoden aikana yhteensä 1 012 euroa vähemmän kuin olisi tarvinnut toimeentulorajan turvaamiseksi. Kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessä vaje oli jopa 3 444 euroa.

Kansalaisetuusprosentin tarkennus perustuu kaavaan, jonka virallinen tilastotieteilijä laskee uudelleen viiden vuoden välein. Tässä tarkistuksessa otetaan huomioon osittain yleinen palkkakehitys ja pääosin inflaatio. Ongelmana on, että laskelmat perustuvat 18 kuukauden ajalle ulottuviin tietoihin, mikä tarkoittaa, että korotukset eivät heijasta todellista elinkustannusten nousua. Vuonna 2022 toimeentulotuki nousi vain kolme euroa eli 0,76 prosenttia, kun perusturvassa olevien inflaatio oli jo vuoden alussa reilut neljä prosenttia ja loppua kohti lähes 16 prosenttia.