Liittovaltion budjetti hädässä: Ekonomisti vaatii työntekijöiltä uhrauksia ilmaston ja puolustuksen hyväksi
www.faz.net-sivuston raportin mukaan ekonomisti Guntram Wolff vaatii, että saksalaisten tulisi luopua kahdesta yleisestä vapaapäivästä ja sen sijaan tehdä enemmän työtä keventääkseen liittovaltion budjetin taakkaa lisääntyvien puolustusmenojen ja sosiaalisen hyvinvoinnin vuoksi. Hän huomauttaa, että katumus- ja rukouspäivä uhrattiin pitkäaikaishoitovakuutuksen vuoksi vuonna 1994 ja että saksalaisten vuotuiset työtunnit ovat alhaisemmat kuin monissa muissa maissa. On kiistatonta, että jokainen veroeuro on ansaittava työllä. Wolffin ehdotus muistuttaa selvästi, että työntekijät ja yrittäjät ovat yhteiskunnan avaintekijöitä. Valtion on siksi harkittava huolellisesti...

Liittovaltion budjetti hädässä: Ekonomisti vaatii työntekijöiltä uhrauksia ilmaston ja puolustuksen hyväksi
Tekijän raportin mukaan www.faz.net, taloustieteilijä Guntram Wolff vaatii, että saksalaisten tulisi luopua kahdesta yleisestä vapaapäivästä ja sen sijaan tehdä enemmän työtä keventääkseen liittovaltion budjetin taakkaa lisääntyvien sotilasmenojen ja sosiaalietuuksien vuoksi. Hän huomauttaa, että katumus- ja rukouspäivä uhrattiin pitkäaikaishoitovakuutuksen vuoksi vuonna 1994 ja että saksalaisten vuotuiset työtunnit ovat alhaisemmat kuin monissa muissa maissa.
On kiistatonta, että jokainen veroeuro on ansaittava työllä. Wolffin ehdotus muistuttaa selvästi, että työntekijät ja yrittäjät ovat yhteiskunnan avaintekijöitä. Valtion on siksi harkittava tarkasti, kuinka suuren taakan se voi asettaa palveluntarjoajilleen.
Taloudellisesta näkökulmasta lomien vähentäminen ja työajan lisääminen voisi johtaa BKT:n ja verotulojen kasvuun. Näin valtio voisi kattaa puolustus- ja sosiaalimenot lisäämättä kansalaisten verotaakkaa. Toisaalta pidempi työaika voisi myös johtaa Saksan talouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun. Kuitenkin myös työntekijöiden sosiaaliset vaikutukset ja terveys on otettava huomioon.
Kaiken kaikkiaan Guntram Wolffin ehdotus on kiistanalainen ja lisätutkimusta tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää pitkän aikavälin vaikutukset työmarkkinoihin, talouteen ja yhteiskuntaan. Keskustelu työtaakan, verotaakan ja valtion menojen välisestä tasapainosta jatkuu varmasti ja vaatii perusteellista analyysia.
Nähtäväksi jää, onko tämä ehdotus poliittisesti toteuttamiskelpoinen ja mitä vaikutuksia sillä todellisuudessa on rahoitusalalle ja työmarkkinoille.
Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.faz.net