Saksalaiset erikoisrahastot vaarassa: Rahoitusasiantuntijat analysoivat paniikkia Berliinissä

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Finanzmarktwelt.de:n raportin mukaan liittovaltion perustuslakituomioistuin on kieltänyt 60 miljardin euron luottorajan siirtämisen Korona-apuun ilmastotoimiin. Tämä johtaa merkittävään aukkoon liittovaltion budjetissa ja voi myös vaarantaa muita liittovaltion "erikoisrahastoja". Tohtori Jörg Krämer, Commerzbankin pääekonomisti, sanoo, että suurin osa liittovaltion nettoluotonotosta tulee tavanomaisen budjetin ulkopuolisista velkapankeista. Tämä tarkoittaa, että myös muut varjotaloudet, joita kutsutaan erityisrahastoiksi, voivat olla vaarassa. Itse asiassa liittovaltion "erikoisrahastoja" on yhteensä 28, joista suurin osa rahoitetaan ulkopuolisista lähteistä. Erityisen kriittinen kohta on "Energiatalous- ja vakautusrahasto" (WSF-Energy). …

Gemäß einem Bericht von finanzmarktwelt.de, hat das Bundesverfassungsgericht die Umwidmung von 60 Milliarden Euro Kreditlinie für Corona-Hilfen hin zu einem Topf für Klima-Maßnahmen untersagt. Dies führt zu einem erheblichen Loch im Bundeshaushalt und könnte auch andere „Sondervermögen“ der Bundesregierung gefährden. Laut Dr. Jörg Krämer, Chefvolkswirt der Commerzbank, läuft das Gros der Nettokreditaufnahme des Bundes über Schuldentöpfe außerhalb des regulären Haushalts. Dies bedeutet, dass weitere Schattenhaushalte, die als Sondervermögen bezeichnet werden, ebenfalls gefährdet sein könnten. Tatsächlich gibt es insgesamt 28 „Sondervermögen“ des Bundes, wobei das Gros der Fonds fremdfinanziert ist. Ein besonders kritischer Punkt ist das „Wirtschafts- und Stabilisierungsfonds Energie“ (WSF-Energie). …
Finanzmarktwelt.de:n raportin mukaan liittovaltion perustuslakituomioistuin on kieltänyt 60 miljardin euron luottorajan siirtämisen Korona-apuun ilmastotoimiin. Tämä johtaa merkittävään aukkoon liittovaltion budjetissa ja voi myös vaarantaa muita liittovaltion "erikoisrahastoja". Tohtori Jörg Krämer, Commerzbankin pääekonomisti, sanoo, että suurin osa liittovaltion nettoluotonotosta tulee tavanomaisen budjetin ulkopuolisista velkapankeista. Tämä tarkoittaa, että myös muut varjotaloudet, joita kutsutaan erityisrahastoiksi, voivat olla vaarassa. Itse asiassa liittovaltion "erikoisrahastoja" on yhteensä 28, joista suurin osa rahoitetaan ulkopuolisista lähteistä. Erityisen kriittinen kohta on "Energiatalous- ja vakautusrahasto" (WSF-Energy). …

Saksalaiset erikoisrahastot vaarassa: Rahoitusasiantuntijat analysoivat paniikkia Berliinissä

Tekijän raportin mukaan finanzmarktwelt.de Liittovaltion perustuslakituomioistuin on kieltänyt 60 miljardin euron luottorajan siirtämisen korona-apuun ilmastotoimiin. Tämä johtaa merkittävään aukkoon liittovaltion budjetissa ja voi myös vaarantaa muita liittovaltion "erikoisrahastoja".

Tohtori Jörg Krämer, Commerzbankin pääekonomisti, sanoo, että suurin osa liittovaltion nettoluotonotosta tulee tavanomaisen budjetin ulkopuolisista velkapankeista. Tämä tarkoittaa, että myös muut varjotaloudet, joita kutsutaan erityisrahastoiksi, voivat olla vaarassa. Itse asiassa liittovaltion "erikoisrahastoja" on yhteensä 28, joista suurin osa rahoitetaan ulkopuolisista lähteistä.

Erityisen kriittinen kohta on "Energiatalous- ja vakautusrahasto" (WSF-Energy). Myös tämä rahasto, jolle alun perin myönnettiin 200 miljardin euron luottolupa, voi olla vaarassa liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätöksen seurauksena. Tuomareiden kritiikki koskee ensisijaisesti velkajarrun laskemista ja taloudellisten resurssien varastointia. Jos vastaava oikeusjuttu nousisi, WSF:n lähestymistapaa voitaisiin arvostella.

Seuraukset voivat näkyä tilivuosina 2022-2024. Asiantuntijoiden mukaan veronkorotukset tai menoleikkaukset voivat olla tarpeen tuomion jättämien aukkojen umpemiseksi. Tämä on valtava haaste liittovaltion hallitukselle ja voi johtaa jännitteisiin koalitiossa.

Kaiken kaikkiaan liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätöksellä voi olla merkittävä vaikutus rahoitussektoriin ja markkinoihin, koska se vaarantaa valtion rahoitusvakauden. Epävarmuus "erikoisrahastojen" tulevaisuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä voi johtaa lisääntyneeseen volatiliteettiin rahoitusmarkkinoilla. Nähtäväksi jää, kuinka liittovaltion hallitus vastaa tähän haasteeseen ja mihin toimiin ryhdytään budjetin aukkojen umpemiseksi.

Lue lähdeartikkeli osoitteessa finanzmarktwelt.de

Artikkeliin