Saksa partaalla: taantuma jatkuu vuoteen 2026 – mitä nyt?

Saksa partaalla: taantuma jatkuu vuoteen 2026 – mitä nyt?

Saksan talous on ollut syvässä taantumassa kahden vuoden ajan, joten se on ainoa maa Euroopan unionissa, joka on edelleen tässä vaikeassa tilanteessa. Tässä yhteydessä vuonna 2024 suljettiin yhtä monta yritystä kuin finanssikriisin aikana vuonna 2011. Erityisesti energiaintensiivinen teollisuus kärsii korkeasta sähkön hinnasta, mikä pahentaa taloudellista tilannetta entisestään. Lisäksi jatkuva työvoimapula ja korkeat byrokraattiset esteet lisäävät yritysten tehtäviä.

Liittovaltion talouden neuvoa-antavan komitean mukaan tämä on "selvästi heikko vaihe", jonka vuoksi nopea elpyminen vaikuttaa epätodennäköiseltä. Vuodelle 2025 ennustetaan nollakasvua, kun taas vuonna 2026 vain 1 %:n kasvu näyttää mahdolliselta. Erityisesti Saksan kansainvälinen kilpailukyky on kärsinyt Ukrainan sodan seurauksista ja siihen liittyvästä Venäjän kaasutoimitusten pysähtymisestä. Saksan kauppa- ja teollisuuskamari tulkitsi tämän kiireellisenä merkkinä tarvittavista poliittisista toimenpiteistä.

Kriisin syyt ja haasteet

Saksan talouden kohtaamat ongelmat ovat erilaisia. Byrokratia ja pitkät hyväksymisprosessit hidastavat kasvua merkittävästi. Lisäksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tullipolitiikalla on negatiivinen vaikutus maan vientiin suuntautuneeseen talouteen. Ifon suhdanneindeksi laski 87,3 pisteeseen heinäkuussa 2023, mikä dokumentoi kolmatta peräkkäistä laskua ja kuvastaa yritysten epävarmuutta. Myös lyhyen aikavälin ongelmat, kuten korkojen nousu ja riippuvuus Venäjän kaasuntuonnista, lisäävät pysähtyneisyyttä.

GfK:n tekemä tutkimus osoittaa, että kuluttajien mieliala on Saksassa alhainen. Ennusteet viittaavat talouden tuotannon laskuun vuonna 2023, kun Ifo-instituutti odottaa -0,4 prosenttia ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF -0,3 prosenttia.

Poliittiset toimenpiteet ja kehitys

Liittovaltion talousministeri Katherina Reiche aikoo ottaa käyttöön toimenpiteitä yritysten taakan keventämiseksi heinäkuun puoliväliin mennessä, mukaan lukien sähköverojen alentaminen ja työmarkkinoiden uudistukset. Kansleri Friedrich Merz vaatii lisää työntekokannustimia ja joustavampia työaikoja. Liittovaltion hallitus kiinnittää erityistä huomiota naisten onnistuneeseen integroitumiseen työmarkkinoille paremman lastenhoidon avulla.

Lisäksi julkistetaan 500 miljardin euron kattava rahoituspaketti investoitavaksi infrastruktuuriin. On kuitenkin olemassa huoli siitä, että näitä varoja ei käytetä aiottuun tarkoitukseen ja että lainarahoitus voisi vaarantaa EU:n velkastandardien noudattamisen. Asiantuntijat vaativat realistista näkemystä tulevaisuudesta ja uusien liiketoimintamallien edistämistä. Asiantuntijakomitea odottaa rahoituspaketilta myönteisiä vaikutuksia aikaisintaan vuonna 2026.

Nykytilanteessa tilanteen arviointia kuvataan usein "toivon ja pelon väliltä". Talousministeri Robert Habeck ehdottaa sähkötukien käyttöönottoa teollisuudessa, mutta tämä on edelleen kiistanalainen, kun taas Ifon presidentti Clemens Fuest ja muut asiantuntijat vaativat sen sijaan byrokratian leikkaamista ja kattavia verouudistuksia investointien kannustamiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Saksalla on edessään suuria taloudellisia haasteita, jotka edellyttävät sekä rakenteellisia että lyhyen aikavälin ratkaisuja maan palauttamiseksi kasvupolulle. Poliittinen ja taloudellinen epävarmuus on edelleen keskeinen kysymys, johon on puututtava kiireellisesti talouden kestävän vakauttamiseksi.

Nähtäväksi jää, voivatko liittohallituksen suunnittelemat toimenpiteet saada tarvittavan vaikutuksen kielteisen kehityksen pysäyttämiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi Saksan talouteen. Tämä kriisitilanne tarjoaa sekä riskejä että mahdollisuuksia, joita on hyödynnettävä uusien kasvu- ja vakaudenpolkujen löytämiseksi.

DW raportoi, että...
Deutschlandfunk raportoi, että...