Saksan talous 2025: Muuttuvat haasteet ja mahdollisuudet!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Saksan talous kasvaa vuonna 2025, mutta se kamppailee ammattitaitoisen työvoiman, kilpailukyvyn ja välttämättömien uudistusten kanssa.

Die deutsche Wirtschaft wächst 2025, kämpft jedoch mit Fachkräftemangel, Wettbewerbsfähigkeit und notwendigen Reformen.
Saksan talous kasvaa vuonna 2025, mutta se kamppailee ammattitaitoisen työvoiman, kilpailukyvyn ja välttämättömien uudistusten kanssa.

Saksan talous 2025: Muuttuvat haasteet ja mahdollisuudet!

Saksan talous näyttää elpymisen merkkejä, mutta sillä on vakavia haasteita. Miten Keskity Raporttien mukaan kilpailukyvyn, koulutuspolitiikan sekä teknologisen suvereniteetin ja globaalin aseman parantaminen on välttämätöntä. Lyhyen aikavälin toimenpiteistä, kuten nykyisestä talouden elvytyspaketista huolimatta, pitkän aikavälin strategia on ratkaisevan tärkeä Saksan tulevalle roolille talouden johtavana voimana.

Herätys 2025 -ohjelma korostaa teollisuuden ja tutkimuksen edistymistä, mutta vaatii samalla perusteellisia rakenneuudistuksia ja innovaatioita. Ammattitaitoisten työntekijöiden pula on tunnistettu keskeiseksi ongelmaksi, jota pahentaa uusien opiskelijoiden määrän kasvu – luku nousi 33 prosentista vuonna 2000 57 prosenttiin vuonna 2023. Tärkeät alat, kuten käsityö ja hoitoala, ovat kuitenkin aliedustettuina, mikä johtaa rakenteelliseen epätasapainoon. Ammattitaitoisen työvoimapulan korjaamiseksi työntekijöitä on rekrytoitava ulkomailta tai koulutettava täällä.

Osaamispulan merkitys

Ammattitaitoisten työntekijöiden pula ei ole pelkkää numeropeliä, vaan se vaarantaa myös taloudellisen vakauden. äänekäs Deutschlandfunk Vuoteen 2027 mennessä on arviolta pulaa 728 000 ammattitaitoisesta työntekijästä. Kilpailukyvyn heikkeneminen on huolestuttavaa, Saksa putosi IMD World Competitiveness Rankingissa 24. sijalle vuosina 2023–2024, kun se oli vuonna 2022 sijalla 15. Tätä suuntausta on kritisoinut ala sitten, kun se on heikentynyt eniten.

Yksi syy tähän kehitykseen on korkeat energian hinnat, jotka nousivat erityisesti ydinenergian asteittaisen lopettamisen ja Ukrainan konfliktin jälkeen. Toinen ongelma on rappeutunut infrastruktuuri, jota kuvaavat tapahtumat, kuten Dresdenin sillan romahtaminen. Lisäksi korkea byrokratia ja nousevat työvoimakustannukset EU:n keskiarvoon verrattuna lisäävät kilpailukykyyn kohdistuvia paineita.

Potentiaalia ja tulevaisuuden haasteita

Siitä huolimatta on myönteisiä puolia: Saksa on edelleen edelläkävijä innovaatioissa ja investoi yli 121 miljardia euroa tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2022. Yli 50 % EU:ssa olevista patenteista tulee Saksasta, mikä kuvaa vihreiden teknologioiden edelläkävijän roolia. Kilpailukyvyn vahvistamiseksi pitkällä aikavälillä keskustellaan toimenpiteistä, kuten EEG-maksun poistamisesta ja eurooppalaisen sähköveron alentamisesta. Myös siltasähkön hinta energiaintensiivisille yrityksille ja byrokratiakevennyslaki vuodelle 2025 ovat asialistalla, vaikka monet yritykset suhtautuvatkin skeptisesti näiden aloitteiden tehokkuuteen.

Toinen kiivasta keskustelunaihe on velkajarrun uudistus, jolla edistetään investointeja ilmastonsuojeluun ja infrastruktuuriin. Asiantuntijat, kuten vihreiden Michael Kellner, kannattavat tätä uudistusta, kun taas toiset, kuten Niklas Potrafke Ifo-instituutista, näkevät velkajarrun tärkeänä kasvun välineenä. Kilpailukyvyn ja taloudellisen vakauden varmistamiseksi Saksassa tarvitaan johdonmukaista ja strategista lähestymistapaa, joka edistää sekä valtion tukea että yksityistä aloitetta.