Saksan talous partaalla: rakenneuudistuksia tarvitaan kipeästi!
Saksan talous on suurten haasteiden edessä. Uudistukset ovat välttämättömiä kilpailukyvyn ja vakauden varmistamiseksi.

Saksan talous partaalla: rakenneuudistuksia tarvitaan kipeästi!
Saksan talousnäkymät näyttävät alustavia positiivisia signaaleja, mutta rakenteelliset heikkoudet ovat edelleen hälyttäviä. Ilman kauaskantoisia uudistuksia liittotasavalta on vaarassa vajota toisen luokan taloudelliseen asemaan. Painopiste on tärkeissä aiheissa, kuten kilpailukyky, koulutuspolitiikka, teknologinen itsemääräämisoikeus ja globaali asemointi. Tällä hetkellä kilpailukykyä kymmenellä keskeisellä toimialalla nähdään Saksan taloudellisen merkityksen kannalta ratkaisevan tärkeänä. Nämä alat menettävät yhä enemmän jalansijaa, kun taas Saksa on vain sivuvaikutus joillakin alueilla. Niin sanottu Keskity Lyhyen aikavälin toimenpiteet, kuten talouden elvytyspaketit, ovat välttämättömiä, mutta pitkän aikavälin strategia on edelleen välttämätön.
Haasteet ovat monipuolisia. Erityisen kiireellinen ongelma on ammattitaitoisten työntekijöiden pula. Tämä nähdään itse luotuna, koska koulutusjärjestelmä ei ole vastannut talouden tarpeisiin markkinoiden mukaisesti. Vaikka uusien opiskelijoiden määrä nousi vuoden 2000 33,3 prosentista 56,5 prosenttiin vuonna 2023, tärkeitä aloja, kuten käsityötä ja hoitotyötä, ei akateemisoitu riittävästi. Ammattitaitoisen työvoimapulan torjumiseksi työntekijöitä on palkattava ulkomailta tai koulutettava Saksassa.
Uudistuksen tarve keskeisillä aloilla
Kolme uudistusten keskeistä kohtaa on korostettava erityisesti: Ensinnäkin koulutusjärjestelmän muutos on tarpeen. Toiseksi valtio voisi ottaa aktiivisemman roolin keskeisillä toimialoilla suojellakseen osaamista ja turvatakseen pitkän aikavälin tuoton. Vaihtoehtoisesti olisi ajateltavissa perustaa "kansan rahasto", joka tukee strategisesti tärkeitä yrityksiä. Kolmanneksi infrastruktuuri vaatii kokonaisvaltaisia peruskorjauksia yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Näitä ovat muun muassa byrokratian vähentäminen, kuljetusreittien uusiminen sekä energiakustannusten ja verojen alentaminen.
Rakenteellisten ongelmien vaikutukset ovat jo nähtävissä. Thyssenkrupp Steelin kaltaiset yritykset aikovat vähentää tuhansia työpaikkoja, mikä korostaa Saksan talouden kasvavia haasteita. Deutschlandfunk raportoi, että Saksa on pudonnut 24. sijalle IMD World Competitiveness Rankingissa vuosina 2023–2024, kun se on ollut aiemmin 15. sijalla. Monet Saksan teollisuudesta ovat suhtautuneet kilpailukykyyn negatiivisesti, ja Ifo-instituutin mukaan tämä on suurin heikkeneminen sitten vuoden 1994.
Kustannukset ja haasteet
Useat tekijät ohjaavat tätä laskua. Korkeat energiahinnat, erityisesti ydinvoiman käytöstä poistamisen ja Ukrainan konfliktin seurauksena, sekä rappeutunut infrastruktuuri muodostavat huomattavan taakan. Sen lisäksi on poliittista epävarmuutta esimerkiksi AfD:n nykyisen nousukauden vuoksi, mikä voi myös vaarantaa talouden vakauden. Lisäksi asiantuntijat ennustavat ammattitaitoisen työvoimapulan lisääntyvän entisestään, ja vuoteen 2027 mennessä puuttuu jopa 728 000 ammattitaitoista työntekijää.
Siitä huolimatta on myös positiivisia puolia. Saksa on edelleen edelläkävijä innovaatiotoiminnassa 121 miljardilla eurolla tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2022. Maalla on myös vakaa poliittinen tilanne, ja se on edelläkävijä vihreiden teknologioiden alalla, sillä yli 50 % asiaan liittyvistä patenteista EU:ssa tulee Saksasta.
Parhaillaan keskustellaan erilaisista toimenpiteistä kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Näitä ovat muun muassa EEG-maksun poistaminen, pienten ja keskisuurten yritysten eurooppalaisen sähköveron alentaminen sekä sähkön siltahinnan käyttöönotto energiaintensiivisille yrityksille. Myös vuoden 2025 byrokratiaapulaki herättää keskustelua, vaikka yritykset ovatkin skeptisiä sen tehokkuudesta. Myös velkajarrun uudistamista pohditaan, jotta edistettäisiin investointeja ilmastonsuojeluun ja infrastruktuuriin.
Asiantuntijat esittävät erilaisia mielipiteitä velkajarrusta. Vihreiden Michael Kellner kannattaa investointeja helpottavaa uudistusta, kun taas Niklas Potrafke Ifo-instituutista näkee velkajarrun edelleen tärkeänä kasvun instrumenttina. Nyt tarvittavat kattavat uudistukset ovat ratkaisevan tärkeitä Saksan pitkän aikavälin taloudellisen vakauden turvaamiseksi.