Elinajanodotteen merkitys AHV:n rahoitukselle ja sen kehitykselle Sveitsissä

Elinajanodotteen merkitys AHV:n rahoitukselle ja sen kehitykselle Sveitsissä

Tekijän raportin mukaan www.srf.ch,

Vaikka elinajanodote Sveitsissä jatkaa nousuaan, se ei ole enää yhtä vahva kuin ennen. Tällä voi olla vaikutusta eläkerahastojen laskelmiin, sillä kysymys siitä, kuinka kauan eläkkeitä on maksettava, on tärkeä rooli.

Väestötieteilijä Johanna Probst selittää, että vaikka elinajanodote on noussut viime vuosina, se on saavuttanut tietyn tasangon. Lääketieteellinen kehitys on johtanut imeväiskuolleisuuden jyrkkään laskuun, mikä on aiemmin laskenut elinajanodotetta. Sairauksien ja terveyskäyttäytymisen edistyminen vanhemmissa ikäryhmissä on kuitenkin edelleen mahdollista, mikä voi pidentää eliniänodotetta entisestään.

Keskimääräinen elinajanodote Sveitsissä on 85,5 vuotta tytöillä ja 81,5 vuotta pojilla. Nämä luvut eivät todennäköisesti kasva nopeasti tai merkittävästi lähitulevaisuudessa.

Covid-19-pandemia on osoittanut, että odottamattomat tapahtumat, kuten epidemia-aallot, voivat vaikuttaa elinajanodotteeseen. Myös erilaisten kehityssuuntien, kuten ilmastonmuutoksen, suhteen on suuri epävarmuus, joka voi myös vaikuttaa elinajanodotteeseen ja siten eläketurvaan.

Tällä kehityksellä voi olla vaikutusta rahoitusmarkkinoihin, sillä vakuutus- ja eläkelaitosten on mukautettava laskelmiaan ja varauksiaan. Lisäksi pidempi eliniänodote voi myös lisätä pitkäaikaisten rahoitustuotteiden ja sijoitusten kysyntää.

Elinajanodotteen kehitys on siksi tärkeä tekijä, jota talousasiantuntijoiden on jatkuvasti seurattava, jotta he voivat tehdä tietoisia päätöksiä eläke- ja sijoitusstrategioita suunniteltaessa.