PISA-tulosten kehitys Saksassa: Talousasiantuntija analysoi laskun syitä ja vaatii panostuksia koulutusjärjestelmään.

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

www.n-tv.de:n raportin mukaan Saksa on kokemassa seuraavaa PISA-shokkia. "PISA-shokki" koettiin jo vuonna 2001, jolloin Saksa menestyi odotettua huonommin. Seuraavina vuosina edistyttiin, mutta taantuma alkoi viimeistään vuonna 2012. Pandemia pahensi suorituskyvyn heikkenemistä entisestään, mutta se ei ollut ainoa syy. Saksan koulujärjestelmässä on pula ammattitaitoisista työntekijöistä, ja tuloksiin vaikuttaa myös lisääntyvä muuttoliike. Maahanmuuttajataustaiset lapset menestyvät PISA-tutkimuksissa toisinaan paljon huonommin, mikä liittyy myös sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja köyhyyteen. Investoinnit Saksan koulutusjärjestelmään ovat selvästi alle OECD:n keskiarvon, mutta pelkkä raha...

Gemäß einem Bericht von www.n-tv.de, Deutschland erlebt den nächsten PISA-Schock. Schon im Jahr 2001 gab es einen „PISA-Schock“, als Deutschland schlechter abschnitt als erwartet. In den folgenden Jahren konnten Fortschritte verzeichnet werden, doch spätestens 2012 begann der Abschwung. Die Pandemie verschärfte den Leistungsabfall zusätzlich, führte aber nicht alleine dazu. Es fehlen Fachkräfte im deutschen Schulsystem, und die steigende Migration hat ebenfalls Einfluss auf die Ergebnisse. Kinder mit Migrationshintergrund schneiden in den PISA-Studien teilweise sehr viel schlechter ab, was auch mit sozialer Ungleichheit und Armut zusammenhängt. Die Investitionen in das deutsche Bildungssystem liegen deutlich unter dem OECD-Durchschnitt, doch allein Geld wird …
www.n-tv.de:n raportin mukaan Saksa on kokemassa seuraavaa PISA-shokkia. "PISA-shokki" koettiin jo vuonna 2001, jolloin Saksa menestyi odotettua huonommin. Seuraavina vuosina edistyttiin, mutta taantuma alkoi viimeistään vuonna 2012. Pandemia pahensi suorituskyvyn heikkenemistä entisestään, mutta se ei ollut ainoa syy. Saksan koulujärjestelmässä on pula ammattitaitoisista työntekijöistä, ja tuloksiin vaikuttaa myös lisääntyvä muuttoliike. Maahanmuuttajataustaiset lapset menestyvät PISA-tutkimuksissa toisinaan paljon huonommin, mikä liittyy myös sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja köyhyyteen. Investoinnit Saksan koulutusjärjestelmään ovat selvästi alle OECD:n keskiarvon, mutta pelkkä raha...

PISA-tulosten kehitys Saksassa: Talousasiantuntija analysoi laskun syitä ja vaatii panostuksia koulutusjärjestelmään.

www.n-tv.de:n raportin mukaan Saksa on kokemassa seuraavaa PISA-shokkia. "PISA-shokki" koettiin jo vuonna 2001, jolloin Saksa menestyi odotettua huonommin. Seuraavina vuosina edistyttiin, mutta taantuma alkoi viimeistään vuonna 2012. Pandemia pahensi suorituskyvyn heikkenemistä entisestään, mutta se ei ollut ainoa syy. Saksan koulujärjestelmässä on pula ammattitaitoisista työntekijöistä, ja tuloksiin vaikuttaa myös lisääntyvä muuttoliike. Maahanmuuttajataustaiset lapset menestyvät PISA-tutkimuksissa toisinaan paljon huonommin, mikä liittyy myös sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja köyhyyteen. Investoinnit Saksan koulutusjärjestelmään ovat selvästi alle OECD:n keskiarvon, mutta pelkkä raha ei ratkaise ongelmaa. Ennen kaikkea varhaiskasvatusta ja lastenhoitoa on parannettava.

PISA-tutkimuksen tulokset osoittavat, että Saksassa on noin kymmenen vuoden ajan ollut selvä suuntaus koulutustason heikkenemiseen, mitä pandemia on pahentanut. Myös päiväkotien alihenkilöstö ja keskittyminen hoitoon koulutuksen sijaan ovat tärkeitä huomioitavia asioita. Koulutusjärjestelmän muutosten ja investointien tulee olla rakenteellisia ja pitkäjänteisiä.

Kaiken kaikkiaan PISA-tutkimus on osoittanut, että Saksa tarvitsee kiireesti uudistuksia koulutuksen ja koulujen alalla lieventääkseen sosiaalista eriarvoisuutta ja parantaakseen koulutusta. On tärkeää, että Saksan koulutusjärjestelmä panostaa sekä varhaiskasvatukseen että kouluopetukseen lasten tulevaisuudennäkymien parantamiseksi. Tämä edellyttää paitsi taloudellisia resursseja myös rakenteellisia muutoksia ja maahanmuuttajataustaisten lasten parempaa integraatiota.

Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.n-tv.de

Artikkeliin