Perustuslain rikkominen ja velkajarru: mikä on liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätöksen takana?

Perustuslain rikkominen ja velkajarru: mikä on liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätöksen takana?

Geschichtedergegenwart.ch:n selvityksen mukaan liittovaltion perustuslakituomioistuimen toinen senaatti kumosi 15.11.2023 toisen lisätalousarviolain vuodelta 2023. Tämä ei tullut yllätyksenä, sillä budjetin miljardien siirtäminen käyttämättömistä koronavaroista ilmastorahastoon tuskin olisi yhteensopiva velkajarrun hengen kanssa. Tämä tuomio sai liittovaltion hallituksen lisäksi myös osavaltioiden hallitukset ja opposition sekasortoon. Tuomarin päätöksellä mahdollisimman tiukka velkajarru otettiin käyttöön vuonna 2009 talouskriisin varalle. Mutta tämän todellista merkitystä ja sitä, missä määrin se liittyy säästöpolitiikkaan, analysoidaan yksityiskohtaisesti alla.

Katsaus ordoliberaaliseen historiaan osoittaa, että velkajarrujen ja säästötoimenpiteiden vaikutukset liittyvät läheisesti siihen. On siis selvää, että ordoliberaali perinne kokonaisuudessaan korostaa finanssikurin merkitystä. Nämä finanssikurin tavoitteet perustuvat pääasiassa keynesiläisiin käsityksiin globaalista kontrollista ja alijäämäkulutuksesta, mikä johtaa viime kädessä tiettyyn skeptisyyteen sen suhteen, poistetaanko kriisiaikoina kertyneet alijäämät nousukauden aikana.

Sen vuoksi on odotettavissa, että tuomion seurauksena käynnistetään budjettilakien tarkistus velkajarrun noudattamiseksi. Lisäksi liittohallituksen hyväksyntä perustuslain muutokselle alkukesästä voisi johtaa laajempaan julkiseen keskusteluun, sillä finanssikriisin dramaattiset kehityssuunnat hallitsivat tiedotusvälineitä. Tällä voi olla vaikutusta markkinoihin ja finanssialaan lisääntyneen kiinnostuksen kautta aihetta ja lakimuutoksia kohtaan.