Onnistunut viljasato: Vehnä kukoistaa Nordrhein-Westfalenin kuumasta kesästä huolimatta!
Viljasato NRW:llä 2025: Sääongelmista huolimatta hyvät vehnän ja rapsin sadot. Odotettavissa korkein vehnäsato sitten vuoden 2016.

Onnistunut viljasato: Vehnä kukoistaa Nordrhein-Westfalenin kuumasta kesästä huolimatta!
Viljankorjuu Nordrhein-Westfalenissa on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä viljelijät keskittyvät tärkeimpänä viljana pidetyn vehnän korjuuseen. mukaan Eteläsaksalainen sanomalehti Syksyllä kylvetyn syysvehnän sadot antavat tyydyttävät tulokset. Sadeveden puute ja korkea lämpötila joinakin päivinä voivat kuitenkin vaikuttaa satoon.
Nordrhein-Westfalenissa vehnää viljellään lähes puolella peltoalasta. Talviohra korjattiin suhteellisen aikaisin ja ilman suurempia ongelmia. Tämän kulttuurin sadot ovat toisinaan selvästi keskimääräistä korkeammat koko maassa. Lähiviikkoina korjataan muita viljalajeja, kuten kauraa, ruista, ruisvettä (eläinrehu) ja rypsiä, kun taas maissin sato on vasta syksyllä.
Positiiviset satoluvut Nordrhein-Westfalenissa
Vaikeista sääolosuhteista huolimatta Nordrhein-Westfalenin maanviljelijät saavuttivat hyvän vilja- ja rapsisadon. Lausunnon mukaan Nordrhein-Westfalenin osavaltio Tänä vuonna viljaa on korjattu jo 3,93 miljoonaa tonnia. Tämä merkitsee noin 11 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Vehnäsato on erityisen ilahduttava: 2,15 miljoonaa tonnia, kasvua 17,5 %, mikä on korkein sato vuoden 2016 jälkeen.
Syysvehnän pinta-alasato on 8,7 tonnia hehtaarilta, mikä on 12,2 % enemmän kuin vuonna 2021. Myös kevätvehnällä on positiivista kehitystä, jonka kasvu on noin 22 % 6 tonniin hehtaarilta. Talviohra saavutti 7,9 tonnia hehtaarilta, noin 9 % enemmän kuin viime vuonna, kun taas kevätohra 5,9 tonnia hehtaarilta, mikä on 20 % enemmän kuin vuonna 2021.
Tulevaisuuden haasteet ja sääolosuhteet
Myös muiden viljojen sato on miellyttävä: rukiin ennätys on noin 7 tonnia hehtaarilta ja ruisvehreillä 6,8 tonnia hehtaarilta. Kaura nousi jopa 24 % ja sai 5,7 tonnia satoa. Alkukesästä lähtien vallinnut lämpö ja kuivuus vaikuttavat kuitenkin negatiivisesti perunan, maissin ja sokerijuurikkaan kasvuun.
Kevyillä hiekkamailla maissi on joskus kuivunut kokonaan ja pakkokorjuu on jo käynnissä. Kasvien kasvu on pysähtynyt lähes kaikkialla maassa loppukesällä. Tulevaisuudessa ministeri Silke Gorißen korostaa tarvetta lisätä maatalouden suunnitteluvarmuutta. Haasteet, kuten jatkuva lämpö, kohoavat energiakustannukset ja lannoitteiden hinnat, asettavat teollisuudelle suuria tehtäviä.
Maatalousministeriö suunnittelee toimenpiteitä maatalouden digitalisoitumisen edistämiseksi ja vesihuollon parantamiseksi näihin haasteisiin vastaamiseksi.