EU-huippukokous Brysselissä: kiista aseista ja rahasta Euroopalle!

EU-johtajat pääsivät Brysselissä pidetyssä huippukokouksessa sopimukseen uusien aseiden ostamisesta Euroopan puolustuskyvyn parantamiseksi. EU-komissio suhtautuu tähän päätökseen myönteisesti, ja se arvioi, että aseistushankkeisiin on seuraavan kymmenen vuoden aikana investoitava 500 miljardia euroa lisää, jotta saavutetaan tavoitteet, kuten Euroopan ilmapuolustus ja itärajojen turvaaminen. Kaksi keskeistä kysymystä jää kuitenkin epäselväksi: Kenen tulee valmistaa sotatarvikkeita ja miten niiden rahoitus taataan?

Huippukokous pidettiin Palais d’Egmontissa tarkoituksena luoda luottamuksellinen ilmapiiri. Keskustelussa keskusteltiin myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kehotuksesta Nato-maille nostaa puolustusmenojaan 5 prosenttiin BKT:sta. Tässä yhteydessä liittokansleri Olaf Scholz totesi, että Saksa tuskin täyttää Naton kiintiötä, kun taas seitsemältä EU-maasta puuttuu se.

Euroopan puolustusmenot painopisteessä

Ukrainassa meneillään olevan sodan yhteydessä EU:n jäsenmaiden puolustusbudjetit vuodelle 2024 osoittavat selkeää kasvutrendiä. Tätä lähestymistapaa muokkaavat geopoliittiset jännitteet, Nato-sitoumukset ja kansalliset prioriteetit. Esimerkiksi Puola on päättänyt nostaa puolustusmenojaan 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Myös muut maat, kuten Slovakia, Slovenia, Latvia ja Romania, pyrkivät saavuttamaan 2 prosentin rajan. Romania lisäsi vuoden 2022 budjettiaan 14 prosenttia.

Myös ranskalais-saksalaisen kumppanuuden haasteet ovat käymässä selväksi erityisesti puolustushankkeissa, kuten Future Combat Air System (FCAS) ja Main Ground Combat System. Euroopan puolustusrahasto, jonka arvo on 8 miljardia euroa vuosille 2021-2027, tähtää puolustusteknologian ja -teollisuuden vahvistamiseen, kun taas Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Puolassa suunnitellaan merkittäviä budjettilisäyksiä. Saksa aikoo budjetoida 100 miljardia euroa lisää saavuttaakseen Naton tavoitteen 2 % BKT:sta.

Keskustelu uusien aseiden rahoituksesta on myös edelleen keskeinen. Presidentti Macron vaatii lisää eurooppalaista rahoitusta ja jaetun velan myöntämistä, kun taas Saksa, Alankomaat ja Itävalta vastustavat tätä. Scholz on tehnyt selväksi, ettei EU:lla ole yhteistä velkaa. Keskustelua käydään myös Euroopan investointipankin mahdollisesta uudelleenkäytöstä aserahoituksen mahdollistamiseksi, mutta sitä vastustetaan, sillä pankki tunnetaan erityisesti "ilmastopankkina".

Tämä kehitys osoittaa syvällistä muutosta Euroopan puolustusstrategiassa, jota vahvistavat geopoliittiset realiteetit ja Natoon kohdistuva paine yhtenäisen puolustuspolitiikan harjoittamiseksi. Nähtäväksi jää, kuinka EU:n jäsenvaltiot vastaavat esiin nouseviin haasteisiin.