EU esittelee ilmastolain: 90 % vähemmän päästöjä vuoteen 2040 mennessä!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

EU:n komissio esittelee vuoden 2040 ilmastotavoitteensa vähentää merkittävästi kasvihuonekaasuja. Helleaalto Euroopassa lisää kiireellisyyttä.

EU-Kommission präsentiert Klimaziel 2040, um Treibhausgase drastisch zu senken. Hitzewelle in Europa verstärkt die Dringlichkeit.
EU:n komissio esittelee vuoden 2040 ilmastotavoitteensa vähentää merkittävästi kasvihuonekaasuja. Helleaalto Euroopassa lisää kiireellisyyttä.

EU esittelee ilmastolain: 90 % vähemmän päästöjä vuoteen 2040 mennessä!

Ursula von der Leyenin johtama EU:n komissio esitteli 3.7.2025 ilmastotavoitteen vuodelle 2040. Päivänä, jolloin Brysselissä ja muissa Euroopan kaupungeissa mitattiin jopa 37 asteen ennätyslämpötiloja, ehdotus esitettiin vastauksena lisääntyviin äärimmäisiin sääilmiöihin, joita ilmastonmuutos entisestään pahensi. Helleaaltoa pidetään yhtenä vuoden kuumimmista päivistä, mikä korostaa asian kiireellisyyttä. EU on pakotettu ryhtymään ilmastotoimiin, koska ilmastonmuutos nähdään yhä enemmän todellisuutta ja monet eurooppalaiset kärsivät siitä.

Uuden lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on vähentää ilmastoa haitallisten kasvihuonekaasujen nettopäästöjä EU:ssa 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Tämä tavoite on osa kattavaa strategiaa, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. EU-komissaarit pitävät ehdotusta päästöjen vähentämisestä 90 prosentilla välttämättömänä askeleena Pariisin ilmastosopimuksen vaatimusten tukemiseksi.

Kiistanalainen ilmastolaki

Uusi ilmastolaki on kuitenkin kiistanalainen. Vaikka EU:n ilmastoneuvosto suosittelee 90 prosentin tavoitteen asettamista vähimmäistavoitteeksi vuodelle 2040, jäsenmaat ja Euroopan parlamentti ovat eri mieltä. Ranskan, Italian ja Puolan kaltaiset maat ovat huolissaan, kun taas EU-puheenjohtajavaltio Tanska tukee yleisesti tavoitetta. Eurovaalien jälkeiset poliittiset muutokset ovat vaikuttaneet ilmastotoimia koskevan keskustelun ilmapiiriin. Lisääntynyt keskittyminen taloudellisiin näkökohtiin on johtanut siihen, että komissio on heikentänyt tai peruuttanut joitakin lakeja erityisesti PPE-ryhmän painostuksesta.

Liittovaltion hallitus on luvannut tukensa vuoden 2040 tavoitteelle sillä ehdolla, että EU:n ulkopuolisten maiden ilmastohankkeiden rahoittamista koskevat määräykset otetaan käyttöön päästöjen kompensoimiseksi. Vuodesta 2036 alkaen EU-maiden pitäisi voida rahoittaa tällaisia ​​hankkeita siten, että nämä hankkeet kattavat enintään kolme prosenttia päästöistä. EU:n ilmastoneuvottelukunta kuitenkin varoittaa omien ponnistelujen "ostosta", mikä voi johtaa lisäkeskusteluun.

Julkinen tuki ja seuraavat askeleet

Jäsenmaiden erimielisyyksistä huolimatta Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 80 prosenttia EU:n kansalaisista kannattaa ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. EU aikoo esittää vuoden 2040 tavoitteen YK:lle loppukesästä. Strategian ensimmäisissä vaiheissa päästöjä vähennetään 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Näihin toimenpiteisiin kuuluu hiilen, öljyn ja kaasun kulutuksen vähentäminen sekä aurinko-, tuule- ja vesienergian uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä päästökaupan laajentaminen.

EU:n edessä olevat haasteet ovat valtavia. Tulevat keskustelut parlamentissa ja jäsenvaltioiden kesken ovat ratkaisevan tärkeitä johdonmukaisen ja tehokkaan ilmastopolitiikan kehittämisessä. Kello tikittää ja ilmastonmuutos on edelleen kiireellinen asia, joka vaatii välittömiä ja tehokkaita toimia.

EU-maiden tehtävänä on toimia ilmastotavoitteiden mukaisesti, joten kansalaiset ja asiantuntijat seuraavat tiiviisti kehitystä. Kysymys siitä, voidaanko asetetut tavoitteet saavuttaa ja ovatko jäsenvaltiot valmiita ryhtymään tarvittaviin toimiin tulevaisuuden turvaamiseksi, jää avoimeksi.

EU:n komissio on jälleen kerran osoittanut, että ilmastonsuojelukysymys on edelleen poliittisella asialistalla, vaikka tie siihen on kivinen. Toiveena on, että toteutetut toimenpiteet johtavat vakavaan edistymiseen ja lisäävät luottamusta kestävään tulevaisuuteen.

Süddeutsche.de raportoi, että… ja Tagesschau.de lisää, että…