EU-velan huomioimatta jättäminen: Saksan todellinen kansallinen velka

EU-velan huomioimatta jättäminen: Saksan todellinen kansallinen velka

Saksan liittotasavallan velkavuori on huomattavasti suurempi kuin yleisesti oletetaan, mikä johtuu pääasiassa siitä, että Saksan osuus EU-tasolla otetusta velasta on jätetty huomiotta. Mannheim Leibnizin Euroopan taloustutkimuskeskuksen (ZEW) tutkimuksen mukaan lyhennysten ja velkojen julkistamaton määrä on 261,5 miljardia euroa eli yli 10 prosenttia Saksan nykyisestä valtionvelasta.

Ratkaiseva tekijä tähän kehitykseen on pandemian aikana käynnistetty 750 miljardin euron "Next Generation EU" (NGEU) Coronan elvytysrahasto. Nämä velat on maksettava takaisin vuosina 2028–2058, jolloin Saksan on kerättävä 109 miljardin euron rahoitusosuus takaisinmaksuihin ja annettava 134 miljardin euron takaukset muille jäsenmaille.

On selvää, että liittotasavallan virallinen valtionvelka, noin 2 445 miljardia euroa vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, on suuresti aliarvioitu. Jos tähän lasketaan mukaan Saksan lähes 262 miljardin euron EU-velka, valtionvelka kasvaa 6,35 prosenttiyksikköä. Lisäksi kritisoidaan myös erikoisrahastoja, jotka eivät näy velkatilastoissa, koska ne itse asiassa rahoitetaan suurelta osin lainoilla, mikä lisää valtionvelkaa entisestään.

Voidaan nähdä, että Saksan velkakäytännöt ovat kestämättömiä, sillä BKT:n kasvun odotetaan hidastuvan ja velan takaisinmaksu sekä implisiittinen julkinen velka luovat huomattavia paineita julkiseen talouteen. Liittotasavallan piilovelat luokitellaan yli viisi kertaa virallisesti ilmoitettua suuremmiksi, mikä herättää kysymyksiä sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. On toivottavaa, että Saksa saa velkaongelman hallintaan pitkällä aikavälillä kohdistetuin toimenpitein laiminlyömättä sosiaalisten uudistusten tarvetta.