EU esittää Putinille uhkavaatimuksen – uudet sanktiot uhkaavat, jos sota laajenee!

EU esittää Putinille uhkavaatimuksen – uudet sanktiot uhkaavat, jos sota laajenee!

EU on merkittävästi lisännyt painetta Venäjään Ukrainan sodan jälkeen. Toukokuun 15. päivänä 2025 julkistettiin uusi pakotepaketti, joka kohdistuu erityisesti Venäjän varjolaivastoon, jolla on keskeinen rooli länsimaisten pakotteiden kiertämisessä. Presidentti Vladimir Putiniin kohdistuvaa painetta lisää myös Saksan tulitaukoa koskeva uhkavaatimus.

10. toukokuuta 2025 Saksan, Ranskan, Ison-Britannian ja Puolan valtion- ja hallitusten päämiehet tapasivat Ukrainassa. He vaativat 30 päivän ehdotonta tulitaukoa ensi maanantaista alkaen. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kuitenkin hylkäsi uhkavaatimuksen mahdottomana hyväksyä. Putin puolestaan ​​sanoi olevansa valmis suoriin neuvotteluihin Ukrainan kanssa, mutta kyseenalaisti vaatimuksen tulitauosta. Ukrainan presidentti Zelenskyj vaikutti halukkaalta keskustelemaan, mutta vaati tulitauon noudattamista.

Varjolaivastoa vastaan ​​kohdistetut sanktiot

Uuden 14.5.2025 julkaistun pakotepaketin odotetaan sisältävän kauaskantoisia toimenpiteitä Venäjän varjolaivastoa vastaan. Tämä rappeutuneista tankkereista koostuva laivasto on ratkaisevan tärkeä, jotta Venäjä voi jatkaa suurten öljyn, kaasun, ukrainalaisen viljan ja varastetun koksihiilen vientiä välttäen samalla länsimaisia ​​pakotteita. mukaan Frankfurter Rundschau Paketin yksityiskohtiin voisi kuulua pakotteiden laajentaminen 100 alukseen ja yli 50 ihmiseen ja yritykseen, joista viiteen Kiinasta.

Lisäksi 200 muun aluksen pääsy EU:n satamiin kiellettiin. Näiden alusten operaattorit eivät enää voi käyttää eurooppalaisten yhtiöiden palveluja. 30 talouden toimijaa on jo kärsinyt vientirajoituksista ja 75 muuta henkilöä ja yritystä on suljettu EU:n liiketoiminnan ulkopuolelle. Shadow Fleetille asetetut sanktiot ovat jo johtaneet siihen, että Kiina on sulkenut joitakin satamia venäläisiltä säiliöaluksilta.

Vaikutus Venäjän talouteen

Aiemmat pakotteet ovat vähentäneet Venäjän öljy- ja kaasutuloja yli kolmanneksella vuodesta 2022. Vuonna 2024 Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuden tulot nousivat 26 % 11,1 biljoonaan ruplaan, mutta jäivät odotuksista. Venäjän budjettialijäämä on nyt 3,49 biljoonaa ruplaa.

EU:n suunnittelemat toimenpiteet voivat myös rasittaa Venäjän energiasektoria entisestään, mukaan lukien mahdollisuus pysäyttää kaasun tuonti Venäjältä kokonaan. Tällä hetkellä noin 20 prosenttia EU:ssa käytetystä maakaasusta tulee Venäjältä. Täydellisellä pysähtymisellä voi olla vakavia, kauaskantoisia taloudellisia seurauksia maalle. Lisäksi keskustellaan myös uusista Venäjän pankkisektorin vastaisista pakotteista, kuten edelleen irtautumisesta Swift-pankkijärjestelmästä.

Liittokansleri Friedrich Merz on tehnyt selväksi, että uusia pakotteita harkitaan, jos Ukrainan ja Venäjän välisissä neuvotteluissa ei edistytä. EU osoittaa näin päättäväisyytensä vahvistaa asemaansa konfliktissa ja saada Venäjä harkitsemaan uudelleen lähestymistapaansa.