EU lisää painetta Venäjään: 17. pakotepaketti astuu voimaan!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

EU asetti 17. pakotepaketin Venäjää vastaan ​​rasittaakseen taloutta Ukrainan sodassa. Lisätoimenpiteistä ilmoitettu.

EU verhängt 17. Sanktionspaket gegen Russland, um die Wirtschaft im Ukraine-Krieg zu belasten. Weitere Maßnahmen angekündigt.
EU asetti 17. pakotepaketin Venäjää vastaan ​​rasittaakseen taloutta Ukrainan sodassa. Lisätoimenpiteistä ilmoitettu.

EU lisää painetta Venäjään: 17. pakotepaketti astuu voimaan!

EU on päättänyt ottaa käyttöön toisen pakotepaketin Venäjää vastaan, joka on jo 17. peräkkäinen. Tämä on vastaus Venäjän meneillään olevalle hyökkäyssodalle Ukrainaa vastaan. Toimenpiteiden tavoitteena on pysäyttää Venäjän sotakoneisto ja lisätä edelleen Moskovaan kohdistuvaa painetta. Uudet rangaistukset kohdistuvat erityisesti Venäjän varjolaivastoon, joka vastaa öljyn ja öljytuotteiden kuljetuksista. Arvioidaan, että tämä lähestymistapa voi aiheuttaa merkittävää rasitusta Venäjän talouteen, joka on toistaiseksi pysynyt suhteellisen vahingoittumattomana, kuten ajatushautomo The Atlantic Council toteaa.

Uusi pakotepaketti koostuu erilaisista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat myös yrityksiin, jotka kiertävät voimassa olevia pakotteita tai tukevat Venäjän puolustusteollisuutta. EU:n ulkopoliittinen päällikkö Kaja Kallas ilmoitti, että valmisteilla on jo 18. pakotepaketti, joka sisältää toimenpiteitä Nord Stream -kaasuputkien toiminnan jatkamisen estämiseksi sekä tiukemmat säännöt venäläiselle öljylle. Raporttien mukaan tämä eskaloituminen saattaa liittyä viimeaikaisten rauhanaloitteiden epäonnistumiseen ja Moskovan peräänantamattomaan asenteeseen.

Konkreettiset toimenpiteet ja vaikutukset

Nykyisen pakotepaketin erityistoimenpiteisiin kuuluu 189 lisäaluksen kieltäminen telakoitumasta EU:n satamiin. Lisäksi näiden alusten operaattorit eivät enää saa käyttää EU-yhtiöiden palveluita. Uudet vientikiellot koskevat noin 30 yritystä ja 75 henkilöä ja organisaatiota, mukaan lukien Surgutneftegas. Lisäksi rikosoikeudellisiin toimiin ryhdyttiin disinformaation levittäjiä vastaan, mukaan lukien kaksi saksalaista bloggaajaa, jotka levittivät vääriä uutisia Ukrainan sodasta.

Myös Iso-Britannia on reagoinut tilanteeseen ja ryhtynyt uusiin rikostoimiin Venäjää vastaan. Nämä koskevat ensisijaisesti varjolaivaston yrityksiä, pankkeja ja aluksia. Britannian pakotteiden laukaisijana oli Venäjän valtava drone-hyökkäys Ukrainaan 18. toukokuuta, mikä motivoi päätöstä entisestään.

Katse tulevaisuuteen

Puolustusministeri Boris Pistorius vaatii Saksassa lisäpakotteita erityisesti energiasektorille lisätäkseen Moskovaan kohdistuvaa painetta. Ottaen huomioon meneillään olevat konfliktit ja Venäjän talouden huomattavan sietokyvyn aikaisempia pakotteita kohtaan, EU on päättänyt tiukentaa toimenpiteitään.

Toimenpiteet eivät kohdistu ainoastaan ​​talouteen, vaan niillä on myös ympäristönäkökohtia, sillä Venäjän varjolaivaston katsotaan olevan ympäristölle haitallinen. Asiantuntijat varoittavat myös mahdollisista riskeistä merenkululle ja ympäristölle, jotka johtuvat ikääntyvistä tankkereista ja teknisistä puutteista. Kansainvälinen yhteisö on sitoutunut vastaamaan ympäristönsuojelutarpeisiin ja ylläpitämään paineita Venäjään.