EKP päättää keskeyttää korot taloudellisista huolenaiheista huolimatta: rahoitusasiantuntijat analysoivat vaikutuksia.
www.n-tv.de:n raportin mukaan Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt pitää ohjauskoron ennallaan kolmatta kertaa peräkkäin. Tämä päätös tehdään huolimatta euroalueen inflaation hidastumisesta ja talouden heikkenemisestä. Ohjauskorko jätettiin 4,50 prosenttiin ja talletuskorko 4,00 prosenttiin. EKP oli nostanut korkoja kymmenen kertaa kesästä 2022 lähtien, mutta on nyt korkotasolla merkittävästi hidastuneen inflaation vuoksi. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde korosti, että on vielä liian aikaista julistaa voittoa inflaatiosta ja että korkojen käänne ei ole tällä hetkellä ongelma. Huolimatta…

EKP päättää keskeyttää korot taloudellisista huolenaiheista huolimatta: rahoitusasiantuntijat analysoivat vaikutuksia.
Tekijän raportin mukaan www.n-tv.de, Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt pitää ohjauskoron ennallaan kolmatta kertaa peräkkäin. Tämä päätös tehdään huolimatta euroalueen inflaation hidastumisesta ja talouden heikkenemisestä.
Ohjauskorko jätettiin 4,50 prosenttiin ja talletuskorko 4,00 prosenttiin. EKP oli nostanut korkoja kymmenen kertaa kesästä 2022 lähtien, mutta on nyt korkotasolla merkittävästi hidastuneen inflaation vuoksi. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde korosti, että on vielä liian aikaista julistaa voittoa inflaatiosta ja että korkojen käänne ei ole tällä hetkellä ongelma. Huolimatta voimakkaasta spekulaatiosta nopeista koronlaskuista, ne ovat tällä hetkellä poissuljettuja.
Päätökseen pitää ohjauskorko vakiona vaikuttaa myös euroalueen talouden heikko vaihe. IFO-instituutin presidentin Clemens Fuestin mukaan Saksa on jopa jumissa taantumassa. EKP haluaa kuitenkin välttää talouden täydellisen kuristamisen, minkä vuoksi se välttää tällä hetkellä korkojen leikkaamista.
Miten tämä päätös voi vaikuttaa markkinoihin ja rahoitusalaan? Mahdollisena vaikutuksena voi olla, että euroalueen talous heikkenee pysyvästi, jos korkoja ei lasketa, millä voi olla negatiivinen vaikutus investointeihin ja lainoihin. Todennäköisyydeksi ensimmäiselle laskulle huhtikuussa arvioitiin ennen päätöstä yli 60 prosentiksi, mikä osoitti, että markkinat toivoivat koronlaskua.
Kaiken kaikkiaan jää kuitenkin nähtäväksi, miten euroalueen talous ja inflaatio kehittyvät ajan myötä, sillä nämä tekijät ovat ratkaisevia EKP:n tulevien rahapoliittisten päätösten kannalta.
Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.n-tv.de