Suche
Mein Konto
EKP jättää korot ennalleen kymmenen korotuksen jälkeen – asiantuntijat pelkäävät talouden heikkoutta
Euroopan keskuspankin (EKP) nostettua korkoa viimeisen kymmenen peräkkäisen kokouksen aikana EKP:n neuvosto on nyt päättänyt jättää euroalueen ohjauskoron toistaiseksi ennallaan 4,5 prosenttiin. Monet taloustieteilijät olivat odottaneet tätä päätöstä, koska euroalueen inflaatio oli hiljattain hidastunut. Samalla kuitenkin kasvavat huolet taloudesta, mikä olisi voinut saada EKP:n tekemään päätöksen. Pankkien talletuskorko säilytetyistä varoista on edelleen 4,0 prosenttia, mikä on korkein taso sitten rahaliiton perustamisen vuonna 1999. Viime vuosina EKP on yrittänyt hillitä inflaatiota ja pitää hinnat vakaina inflaatiovauhdilla ...
EKP jättää korot ennalleen kymmenen korotuksen jälkeen – asiantuntijat pelkäävät talouden heikkoutta
Euroopan keskuspankin (EKP) nostettua korkoa viimeisen kymmenen peräkkäisen kokouksen aikana EKP:n neuvosto on nyt päättänyt jättää euroalueen ohjauskoron toistaiseksi ennallaan 4,5 prosenttiin. Monet taloustieteilijät olivat odottaneet tätä päätöstä, koska euroalueen inflaatio oli hiljattain hidastunut. Samalla kuitenkin kasvavat huolet taloudesta, mikä olisi voinut saada EKP:n tekemään päätöksen. Talletuskorko, jonka pankit saavat varattuista varoista, on edelleen 4,0 prosenttia, mikä on korkein taso sitten rahaliiton perustamisen vuonna 1999.
EKP on viime vuosina yrittänyt hillitä inflaatiota ja pyrkiä vakaisiin hintoihin 2,0 prosentin inflaatiovauhdilla. Sen jälkeen kun inflaatio nousi väliaikaisesti kaksinumeroiseksi Venäjän Ukrainaa vastaan käydyn hyökkäyssodan seurauksena, EKP yritti hillitä kehitystä useilla koronnostoilla. Korkeammat korot tekevät lainoista kalliimpia ja vastustavat siten korkeaa inflaatiota. Kalliituneet lainat rasittavat kuitenkin myös taloutta, kun lainarahoitteiset investoinnit kallistuvat.
Myös euroalueen talousnäkymät ovat heikentyneet. EKP odottaa nyt bruttokansantuotteen kasvavan vain 0,7 prosenttia tänä vuonna, kun taas heinäkuussa ennustettiin 0,9 prosentin kasvua. Erityisesti Saksa, Euroopan suurin talous, supistuu hieman tänä vuonna liittohallituksen ja monien ekonomistien mukaan.
Lähi-idän kriisi on toinen epävarmuustekijä, joka voi vaikuttaa energian hintoihin ja siten vaikuttaa myös talouteen ja rahoitussektoriin. Mielenkiinnolla odotetaan, miten EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kommentoi taloutta ja tulevaa korkopolkua. Herää kysymys, jättääkö se avoimeksi koron lisäkorotuksiin vai antaako se neutraalimman näkemyksen ja korostaa datariippuvuutta.
EKP:n päätös olla nostamatta korkoja toistaiseksi vaikuttaa markkinoihin ja rahoitussektoriin. Alhaiset korot voivat lisätä luottojen kysyntää, millä voi olla myönteinen vaikutus kulutukseen ja investointeihin. Samaan aikaan alhaisemmat korot voivat kuitenkin johtaa myös korkeampaan inflaatioon. Talouden kehitystä ja inflaatiota on siksi edelleen seurattava tarkasti, jotta EKP:n mahdollisia lisäpäätöksiä voidaan arvioida.
Lähde: Raportin mukaan www.tagesschau.de
Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.tagesschau.de