EKP laskee jälleen korkoja: mitä se tarkoittaa taloudelle?

EKP laskee jälleen korkoja: mitä se tarkoittaa taloudelle?

Euroopan keskuspankki (EKP) laski ohjauskorkoaan torstaina 0,25 prosenttiyksikköä 2,75 prosenttiin. Tämä on neljäs peräkkäinen talletuskoron lasku, ja EKP:n neuvosto päätti asiasta yksimielisesti. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi, että inflaation hidastaminen on hyvässä vauhdissa ja inflaation odotetaan palaavan keskipitkän aikavälin 2 prosentin tavoitteeseen vuoden aikana.

Palkat kasvavat hitaammin, kun taas inflaatio pysyy korkeana tietyillä aloilla. EKP:n neuvosto noudattaa datariippuvaista lähestymistapaa eikä halua sitoutua kiinteään korkoon. Markkinat odottavat lisää koronlaskuja yhteensä 75 peruspisteen verran vuonna 2025. EKP julkaisee 7. helmikuuta uuden arvion neutraalista korosta.

Tarkemmat tiedot koronlaskuista

EKP aloitti koronlaskunsa kesäkuussa 2024 ja jatkoi sopeutuksia syys-, loka- ja joulukuussa. Uudet ohjauskorot astuvat voimaan 5. helmikuuta: talletuskorko 2,75 %, perusrahoituskorko 2,90 % ja maksuvalmiusluotto 3,15 %. Sen sijaan Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) jätti ohjauskorkonsa ennalleen 4,25–4,50 prosentin välillä. Samoin Ruotsin keskuspankki ja Sveitsin keskuspankki laskivat kumpikin korkoaan 0,25 prosenttiyksikköä.

Taloustiedot osoittavat, että euroalue pysähtyi viimeisellä neljänneksellä, kun taas Saksan talous supistui 0,2 prosenttia, mikä johtui suurelta osin viennin laskusta. 2,75 prosentin talletuskorkoa pidetään vaikeuksissa olevan euroalueen taloutta rajoittavana. Lagarde korosti, että euroalue on edelleen elpymispolulla. Analyytikot odottavat koronlaskuja 0,25 prosenttia maaliskuun 2025 kokouksen aikana ja 0,5–0,75 prosenttia vuoden 2025 puoliväliin mennessä.

Koronlasku voi johtaa osakemarkkinoiden nousuun ja nostaa joukkolainojen hintoja. Pankkitilien säästämiskorkojen odotetaan kuitenkin laskevan, kun taas lainanottajat hyötyvät alhaisemmista koroista. Koronlaskuista huolimatta ne eivät kuitenkaan näytä saavuttavan markkinoita ja kuluttajia, mikä johtaa joukkolainojen tuottojen nousuun euroalueella.

Seuraavat EKP:n kokoukset on suunniteltu vuonna 2025: 30. tammikuuta, 6. maaliskuuta, 17. huhtikuuta, 5. kesäkuuta, 24. heinäkuuta, 11. syyskuuta, 30. lokakuuta ja 18. joulukuuta.

Tästä kehityksestä raportoivat myös Financial Times Saksa joka korostaa euroalueen haasteita, kuten energia- ja rahtihintojen nousua sekä mahdollisia poliittisia riskejä.

Lisäksi raportoitu Morningstar euroalueen talouden nykytilasta, joka kamppailee pysähtyneen talouden ja erilaisten inflaatioskenaarioiden kanssa.